Tukholman vt. poliisipäällikkö: ”Jengit ovat yhteiskunnan syöpä”

Jengirikolliset värväävät pikkulapsia ja kaduilla taistellaan asein huumekaupan reviireistä. Yhä useammat jengirikolliset istuvat telkien takana ja uusi polvi hamuaa valtaa. – Tilanne huononee vielä tästäkin, ennen kuin lähdetään parempaan suuntaan, luonnehtii poliisipäällikkö jengien terrorisoimaa Ruotsia.

Rikollisjengejä löytyy jo kaikkialta Ruotsista, mutta tiivein keskittymä on pääkaupunkiseudulla. Tukholmassa toimii 50 rikollisverkostoa, joista useimmilla on yhteyksiä kautta maan. Tilanne alueella on tällä hetkellä erityisen rauhaton, sillä monet jengipomot istuvat pidätettyinä odottamassa oikeudenkäyntiä ja valtatyhjiöt odottavat täyttäjäänsä.

Ranskan poliisi onnistui runsas vuosi sitten murtamaan rikollisten käyttämän Encrochat-viestipalvelun ja se on avannut aivan uudenlaisen näkymän rikolliseen maailmaan koko Euroopassa. Ruotsissa Encrochatin viestien perusteella on pidätetty 230 henkilöä ja yli 500 on epäiltynä rikoksista.

– Kaikkea ei ole käyty läpi ja selvityksiin menee vielä aikaa. Luultavasti sangen monella encro-puhelimen haltijalla on melkoisen epävarma olo, vaikka olisikin yhä vapaalla jalalla, sanoo Tukholman vt. aluepoliisipäällikkö Robert Karlsson.

Jengipomot yhä väkivaltaisempia

Poliisin mukaan nuoremmat jengiläiset yrittävät nyt ottaa johdon käsiinsä, kun monet vanhemmat istuvat kaltereiden takana. Nuoret eivät ole tottuneet johtotehtäviin ja heillä on herkkä liipaisinsormi. On valitettavan loogista, että jengien sisäiset ja keskinäiset jännitteet purkautuvat lisääntyneenä väkivaltana ja ampumisina.

– Niinhän se menee, että tilanne huononee vielä tästä ennen kuin lähdetään parempaan suuntaan. Painostamme rikollisia ankarasti ja otamme heiltä rahat, autot, aseet ja arvokellot. Siitä seuraa jännitteitä.

Jengit elävät pääosin huumekaupalla ja huumeiden kysyntä ei osoita heikkenemisen merkkejä. Huolimatta siitä, että yhä useampi rikollinen jää poliisin haaviin.

– Kun vangitsemme jengien johdon, se ei tarkoita sitä, että huumeiden käyttö ja kysyntä loppuisi. Markkina on aina olemassa.

Lapset asialle

Jengit rekrytoivat yhä nuorempia tekemään rikoksia myymällä mielikuvaa arvostuksesta ja vauraudesta, joita rikoksia tekemällä voi saavuttaa. Poliisi on havainnut työssään kymmenvuotiaita poikia, jotka väijyvät virkavaltaa kadunkulmissa tai varastoivat huumeita ja aseita.

– On hirvittävän kyynistä hyödyntää kaikkein nuorimpia ja jättää heidät sitten oman onnensa nojaan. On päivänselvää, ettei kukaan välitä pätkääkään näiden lasten kohtalosta.

Karlsson on nähnyt vuosien saatossa monen pojan ja nuorukaisen tuhoutuvan rikollisuuden rattaissa. Heidät on tapettu tai he ovat kuolleet huumeisiin, jääneet huumekoukkuun tai uponneet pelon ja ahdistuksen syövereihin.

– Mitä se on sellainen elämä, jossa myydään nuorille huumeita ja varastetaan vanhoilta. Ruotsissa on valtavasti mahdollisuuksia elää ihan normaalia elämää.

”Jengirikollisuus on yhteiskunnan syöpä”

Poliisipäällikkö nimittää jengirikollisuutta ”syöväksi, jolla usein on suuri vaikutus paikallisyhteiskuntaan”. Kyse on asukkaista, jotka eivät uskaltaudu asuintalonsa kellariin, koska siellä majailee rikollisjengi. Kyse voi olla kioskikauppiaasta, joka katsoo sormiensa läpi, kun jengiläiset piilottavat huumeita makeishyllyihin. Kyse voi myös olla yön kulkijasta, joka välttelee huumekauppiaita kuhisevia katuja.

– Nyt rikollisia suljetaan telkien taakse enemmän kuin koskaan. Kyseessä on tosin hetken tyven, joka ratkaisee ongelman vain tilapäisesti.