Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Saksalainen Heimatwurzeln-yhdistys perustaa päivänpolttavaan teemaan liittyvän kannanottonsa Humboldt-yliopiston kanssa tekemäänsä tutkimukseen.

Sen mukaan vain noin kolme prosenttia porvarilliseen keskustaan kuuluvista kansalasista luottaa nykyisenlaiseen ilmastopolitiikkaan. Vastaavasti 97 prosenttia kokee sitä kohtaan epäluottamusta.

Massiivinen luottamuspula johtaa järjestön mukaan siihen, ettei vahvasti kotiseutuunsa juurtunut ja arvomaailmaltaan konservatiivisempi väestö koe ilmastonsuojelua sydänasiakseen.

Epäluottamus ajaa ilmastopolitiikan populistien käsiin

Syvälle juurtunut epäluottamus ajaa ilmastopolitiikan ilmastonmuutoksen kiistäjien ja populistien käsiin.

Poliitikoilta jää helposti huomaamatta, että yhteiskunnan porvarillisesti asennoituvaan keskustaan sijoittuu tutkimuksen mukaan 41 prosenttia kansalaisista.

Heitä luonnehditaan saksalaistutkimuksen mukaan arvomaailmaltaan yhteisvastuuseen, kotiseutuun ja taloudelliseen järkevyyteen sitoutuneiksi jalat maassa -väeksi.

Tähän luokkaan kuuluvat usein käsityöläiset ja maataloustuottajat sekä muut konservatiivisuuteen taipuvaiset, arvoja ja perinteitä kunnioittavat ryhmät.

Uusiutuva energia ja konservatiiviset arvot

Porvarillinen ilmastonsuojelu lähtee yhdistyksen mukaan paikkakunnan asukkaista. Heidän kylistään, yrityksistään, yhdistyksistään ja kaikkialla sieltä, missä he toimivat.

– Paras uskottavuus ilmastonsuojelussa saavutetaan uusiutuvan energian tuotannon yhdistämisellä konservatiivisiin arvoihin, yhdistys uskoo.

Yhdistyksen mukaan tämä tarkoittaa, että uusiutuvaan energian tuotantoa ja käyttöä ei saa esitellä pelkästään jonkinlaisena ekoprojektina.

Yhdistys sanoo, että uusiutuva energia on ymmärrettävä ekoprojektin sijasta taloudellisen tasapainon ja kasvun instrumenttina, joka auttaa Saksaa ja muuta Eurooppaa irtaantumaan diktatuurimaiden fossiilisesta energiasta.

– Sen sijaan, että ilmastonsuojelua yritetään ympätä uhkakuvien avulla, niin ideologisten painotusten sijasta etusijalle olisi asetettava käytännönläheisen ilmastopolitiikan avulla saavutettavissa olevat taloudelliset ja sosiaaliset edut.

Saksalaisia edustavasti kattaneeseen tutkimukseen osallistuneet ovat yhtä mieltä siitä, että uusiutuva energia takaa varman ja maksettavissa olevan energiahuollon ja suojaa maata geopoliittisilta riskeiltä.

Maisema otettava huomioon

Ilmastonsuojelussa ja siihen olennaisesti liittyvässä uusiutuvan energian tuotannossa on otettava huomioon maisema ja sitä kautta alueen asukkaiden kulttuurillinen identiteetti.

Näin toimimalla molemmista voi tulla innovatiivinen moottori, joka luo myös uusia työpaikkoja.

Yhdistyksen mukaan tutkimus osoittaa, että politiikalla on mahdollisuus vakiinnuttaa ilmastonsuojelu kaikkia koskevaksi yhteiskunnalliseksi tehtäväksi, kun se nostetaan ideologisesta lokerostaan.

– Menetetty luottamus on voitettavissa takaisin, kun ilmastopolitiikka rakennetaan porvarillista keskustaa edustavien ihmisten arvojen pohjalta, todetaan raportissa.

Ideologisoitu ilmastopolitiikka koetaan tutkimuksen mukaan monien kansalaisten keskuudessa suurempana vaarana kuin ilmastonmuutos itsessään.

Ihmisen puolesta eikä ihmistä vastaan

Tehokas ilmastonsuojelu tuottaa saksalaisyhdistyksen mukaan tulosta, kun se tehdään ihmisten hyväksi eikä heitä vastaan.

Se korostaa, että porvarillinen ilmastonsuojelu ei perustu kieltoihin ja holhoamiseen vaan markkinataloudellisiin kannustimiin.

Ilmastonsuojelusta on yhdistyksen mukaan mahdollisuus kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Se voidaan nähdä samalla hyvinvoinnin kasvumoottorina ja elämänlaadun parantajana.

– Kun nämä periaatteet hyväksytään, niin ilmastopolitiikan muutoksella on mahdollisuus saada enemmistö puolelleen, ja kaikki on vielä mahdollista.

Ilmastonsuojelua markkinatalouden keinoilla

Heimatwurzeln-yhdistyksen mukaan uusi teknologia tarjoaa ilmastonsuojelulle paljon mahdollisuuksia, kunhan yhteiskunta on avoin sen käytölle.

– Ilmastonsuojelun edistämisessä on käytettävä markkinatalouden houkuttumia sen sijaan, että siihen liittyvä innovatiivisuus tukehdutetaan suunnitelmatalouden moniin määräyksiin, yhdistys toteaa.

Ilmastonsuojelun pitäisi lisätä ihmisten elämänlaatua samaan aikaan, kun se on osana markkinataloutta ja tekijäänsä palkitsevaa liiketoimintaa.

Kun käytössä on riittävästi edullista ja turvallista energiaa, niin myös kotimaan ja kotiseudun ympäristö pysyy viihtyisänä ja puhtaana.

Ideologia tappaa innostuksen

Yhdistys nostaa esille maataloustuotannon, jossa sen mukaan nykyinen monimutkainen ja joustamaton byrokratia vähentää suunnitteluvarmuutta ja siten myös edellytyksiä tehokkaalle ympäristön- ja ilmastonsuojelulle.

Useammat maataloustuottajat voisivat toimia energiantuotannossa osakkaina, jos byrokratiaa olisi vähemmän.

– Maatalous ja ilmastonsuojelu eivät sulje toisiaan pois. Ne edistävät toinen toisiaan, jos niin paikallisesti kuin EU-tasolla osataan toimia oikein.

Ilmastonsuojelu tarvitsee yhdistyksen mukaan markkinamekanismin, joka tekee siitä houkuttelevan ilman subventioita. Ideologisilla päämäärillä innostus sen sijaan tapetaan.

Ilmastopolitiikan oltava palkitsevaa

Viisaan ilmastopolitiikan on tuettava ja kansalaisia palkittava ilmastoystävällisestä kulutuksesta sen sijaan, että sen johdosta hinnat nousevat.

Yhdistyksen mielestä ilmastoystävällisiltä tuotteilta, kuten hedelmiltä, perunoilta, jauhoilta sekä tekniikan puolella lämpöpumpuilta ja sähköautoilta olisi poistettava arvonlisävero.

Myös ilmastoneutraalin yritystoiminnan verotusta olisi kevennettävä.

– Viisas politiikka panostaa ekologisesti ja taloudellisesti mielekkäisiin käytännönläheisiin ratkaisuihin. Kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta konservatiivista ja porvarillista keskustaa ilmastonsuojelun taakse, yhdistys toteaa.

Markkinatalouteen perustuva porvarillinen konsepti tekee yhdistyksen mukaan 1,5 asteen tavoitteen saavuttamisen mahdolliseksi.

– Tämä edellyttää, että ilmastonsuojelua ei koeta poliittisena pakkotoimena vaan taloudellisena ja sosiaalisena mahdollisuutena.