Suomen hitaasti elpyvä talous, korkea työttömyys sekä epävakaasta maailmantilanteesta johtuvat yritysten epävarmuudet vaikuttavat merkittävästi työperäisen maahanmuuton kehitykseen.
– Tällä hetkellä Suomessa on paljon työnhakijoita ja työvoimaa on moniin tehtäviin hyvin saatavilla.
Tämä näkyy myös työntekijän oleskeluluvan päätöksissä, sillä noin 14 prosenttia kielteisistä päätöksistä on tehty työvoiman saatavuusharkinnan perusteella, Maahanmuuttoviraston kehitysjohtaja Johannes Hirvelä kertoo.
Torjuu työperäistä hyväksikäyttöä
Tänä ja viime vuonna voimaantulleet lakimuutokset sekä maahanmuuton kiristykset ovat osaltaan vaikuttaneet lupien käsittelyaikoihin ja kielteisten päätösten määrän kasvuun.
– Yhä useampi hakemuksista edellyttää aiempaa seikkaperäisempää tutkintaa ja lopulta entistä useammalle on tehty kielteinen päätös. Tämä puolestaan näkyy pidempinä keskimääräisinä käsittelyaikoina, sillä kielteisiin päätöksiin liittyy usein vaativaa kokonaisharkintaa sekä erilaisia selvittelyitä, Hirvelä kertoo.
– Työlupahakemusten käsittelyssä työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuminen on tärkeää paitsi työntekijöiden oikeuksien toteutumiseksi, niin myös kilpailun vääristymien estämiseksi yritysten välillä. Työntekijän oleskeluluvan päätösjakaumassa tämä näkyy kielteisissä päätöksissä, joista noin 19 % on tehty hyväksikäytön riskin tai työnantajan toiminnan perusteella.
Erityisasiantuntijoille vihreää valoa
Migrin tiedotteessa kerrotaan, että erityisasiantuntijoiden hakemusmäärät ovat laskeneet. Tänä vuonna erityisasiantuntijat ovat jättäneet ensimmäisiä ja jakolupahakemuksia noin 1 300 kesäkuun 2025 loppuun mennessä, mikä on 25 % vähemmän kuin vuonna 2024.
Maahanmuuttovirasto on tehnyt alkuvuoden aikana 1 249 päätöstä erityisasiantuntijoille. 98 % päätöksistä on ollut myönteisiä ja 2 % kielteisiä. Erityisasiantuntijat ovat saaneet myönteisen päätöksen tänä vuonna keskimäärin yhdeksässä vuorokaudessa. Pikakaistan 14 vuorokauden tavoiteaika on täyttynyt koko vuoden ajan.
Pelkkä tutkinnon suorittaminen ei riitä
Opiskelijoiden osalta tutkinnon suorittaneet saavat Suomessa tutkinnon suorittaneen oleskeluluvan (oma lupatyyppinsä). Sen edellytyksenä on työpaikka tai yritystoiminta.
Jos tutkinnon suorittaneella ei ole työpaikkaa tai hän ei toimi yrittäjänä, hänen pitää hakea oleskelulupaa työnhakua tai yritystoiminnan käynnistämistä varten.
