

LEHTIKUVA
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Tavio: Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan rahoitukseen
Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava myös huoltovarmuus ja turvallisuus. Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys, painottaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.
Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt ehdotuksen kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteoksi. Selonteko siirtyy eduskunnan käsittelyyn.
– Vastaavanlaista kauppa- ja kehityspolitiikkaa yhdistävää selontekoa ei ole laadittu Suomessa koskaan aiemmin. Selonteon tekeminen perustuu hallitusohjelman kirjauksiin. Pyrimme tarkastelemaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa entistä kokonaisvaltaisemmin, ja kauppa- ja kehityspolitiikka ovat yhä kiinteämmin osa tätä kokonaisuutta, ministeri Ville Tavio kertoi selonteon tiedotustilaisuudessa.
Tavoitteet ja keinot selkeämmiksi
Selonteko täydentää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa tarkennetuilla kauppa- ja kehityspolitiikan toimenpiteillä. Samalla selonteko sisältää linjaukset Suomen suhteista kehittyviin maihin.
– Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea paremmin Suomen kaupallis-taloudellisia intressejä kehittyvillä markkinoilla ja lisätä maiden taloudellista riippumattomuutta vahvistamalla kehittyvien maiden vastuuta omasta kehityksestään. Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen, huomioiden myös kehittyvien maiden teollistuminen, Tavio sanoo.
– Suomi kohtaa maailman muutokset aktiivisella kauppa- ja kehityspolitiikalla. Geopoliittisten ja geotaloudellisten jännitteiden kasvu, nousevien ja kehittyvien maiden vahvistuva asema ja talouden riskit edellyttävät muutoksia meidän kauppa- ja kehityspolitiikaltamme. Suomen ja myös EU:n on kohdennettava vaikuttamistaan entistä strategisemmin ja määriteltävä tavoitteet ja keinot selkeämmin.
Suomen tähdättävä kasvumarkkinoille
Suomen kauppapolitiikan tärkein tavoite on edistää suomalaisten yritysten vientiä ja investointeja. Samalla on huomioitava myös huoltovarmuus ja turvallisuus. Suomen kehityspolitiikassa tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys.
– Jotta vientiä ja investointeja voidaan edistää, tarjoamme yritysten tarpeisiin palveluita. Pyrimme saamaan lisää suomalaisia yrityksiä keskeisiin kumppanimaihin, kuten USA:han ja Kanadaan. Lisäksi on syytä muistaa, että EU on edelleen tärkein vientimarkkina-alueemme. Toisaalta kehittyvien maiden osuus markkinoista kasvaa ja Suomen kannattaa tähdätä sinne missä kasvua on, Tavio painottaa.
Niin sanotun globaalin etelän maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli viime vuonna 23,3 prosenttia eli melkein neljäsosa.
Kasvaneisiin riskeihin vastattava
Viimeaikaiset toimintaympäristön muutokset ovat osoittaneet, että kauppapolitiikka on yhä kiinteämmin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keinovalikoimaa. Riippuvuudet nähdään nyt riskeinä, kilpailu kriittisistä raaka-aineista ja resursseista kiihtyy, ja asenne valtiontukiin on muuttunut sallivammaksi. Geotaloudellinen murros vaikuttaa myös yrityksiin, jotka tarkastelevat liiketoimiaan myös valtiollisten strategisten intressien kautta.
– Vienninedistämistoiminnan tehostamisessa kiinnitämme erityistä huomiota kansainvälistymiseen valmiiden pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Team Finland -uudistuksen toimeenpano on tässä keskeisessä roolissa. Uudistuksessa integroidaan Business Finlandin ulkomaantoiminnot ulkoasiainhallintoon ja uudistetaan Team Finland -verkoston johtamisrakenne kotimaassa, Tavio kertoo.
– Avoin ja monenkeskinen sääntöpohjainen järjestelmä on edelleen kauppapolitiikkamme perusta. Se luo ennustettavuutta ja vakautta, joka hyödyttää suhteellisesti eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja Suomen kaltaisia pieniä maita. Maailmantalouden kasvaneisiin riskeihin on vastattava, mutta se on tehtävä siten, ettei se tarpeettomasti rajoita kauppaa eikä vääristä markkinoita.
Nato-jäsenyydestä uusia mahdollisuuksia
Monenkeskisen järjestelmän rinnalla vapaakauppasopimukset ja muut rajatummat yhteistyömallit avaavat uusia markkinoita ja helpottavat yritysten kaupankäyntiä. Monipuoliset kauppasuhteet lisäävät myös talouden kriisinkestävyyttä.
– Näemme tärkeäksi tiivistää yhteistyötä samanmielisten kumppaneidemme kanssa. Yhteistyömahdollisuuksia on esimerkiksi sääntely-yhteistyössä, teknologiapolitiikassa ja vientivalvonnassa. Myös Nato-jäsenyys avaa uusia kaupallisia mahdollisuuksia.
Julkiset varat eivät riitä kaikkeen
Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikalla edistetään kestäviä tuloksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Kehitysyhteistyön painopisteitä Suomelle ovat naisten ja tyttöjen asema, koulutus ja ilmasto, sekä Ukrainan tukeminen. Suomi tuottaa kestävää lisäarvoa näissä teemoissa.
Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä kokonaisvaltainen tavoite on kaupan ja kehityksen tiiviimpi yhteys. Kehitysyhteistyössä keskitytään yhä enemmän kauppaa tukevaan kehitysyhteistyörahoitukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn.
– Yksityisen sektorin kanssa tehtävä kehitysyhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten yhteistyö palvelee tasavertaisia kumppanuuksia. Kehitysyhteistyön eri muodot ja kaupan ja investointien edistäminen sovitetaan yhteen maatasolla.
– Kehitysyhteistyöhön budjetoidut julkiset varat eivät riitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, vaan tarvitaan uusia avunantajia aiempien rinnalle, kehittyvien maiden omien resurssien parempaa hyödyntämistä sekä yksityisiä rahoitusvirtoja, Tavio huomauttaa.
Yksityinen sektori mukaan
EU:n Global Gateway -strategia tarjoaa suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia hankkia rahoitusta toiminnan laajentamiseksi kehittyvien maiden kasvaville markkinoille. Suomen tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja -rahoitukseen.
– Tätä tukevat myös omat yksityisen sektorin kehitysrahoitusinstrumenttimme, kuten julkisen sektorin investointituki (PIF). Näitä muokkaamme parhaillaan, jotta ne palvelevat entistä paremmin suomalaisten yritysten tarpeita ja ovat houkuttelevia kehittyville maille, Tavio sanoo.
– Tuemme lisäksi jatkossakin toimivaa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia ja elinvoimaista kansalaisyhteiskuntaa, jotka ovat kestävän yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Nämä ovat keskeisiä elementtejä myös Suomen omassa kehityshistoriassa.
Suomen tuki Ukrainalle jatkuu
Tasavertaiseen kumppanuuteen kuuluu myös kiinteästi kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän kunnioittaminen. Sen osana kehitysyhteistyö on ehdollistettu siten, että maiden tulee vastaanottaa omia palautettavia kansalaisiaan.
– Lisäksi emme tee kahdenvälistä kehitysyhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa, Tavio painottaa ja jatkaa:
– Suomen tuki Ukrainalle on vankkumatonta. Tämä heijastuu laajasti ulkopolitiikan tavoitteisiin ja tekemiseen; Ukraina tarvitsee monenlaista tukea. Kehitysyhteistyöstä yhä suurempi osuus painottuu alueellisesti Ukrainaan, ja Suomi jatkaa Ukrainan tukemista myös kehitysrahoituksen ja humanitaarisen avun kautta. Ukraina on tällä vaalikaudella ylivoimaisesti suurin kumppanimaamme kehitysyhteistyössä.
Väärinkäytöksiin suhtaudutaan vakavasti
Kehitysyhteistyö tähtää tulokselliseen työhön ja resursseja käytetään strategisesti. Kehitysyhteistyön tehokkuuteen, tuloksellisuuteen ja riskienhallintaan panostetaan.
– Jokaiseen väärinkäytösepäilyyn suhtaudutaan vakavasti, ne selvitetään ja tehdään tarvittavat jatkotoimenpiteet.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteistyömahdollisuudet yksityinen sektori kauppa Maailmantalous julkinen raha Väärinkäytökset Kehitysyhteistyö Investoinnit Yritykset Ville Tavio Ukraina Suomi Vienti Turvallisuus Venäjä Huoltovarmuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyökohde – perussuomalaiset ministerit: Suomen tuki jatkuu niin kauan kuin on tarvetta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio vappupuheessaan: Tasapainoinen valtiontalous on työntekijän ystävä

Ministeri Tavio: Kehitysyhteistyöstä leikataan 1 270 miljoonaa

Ministeri Tavio jäänmurtajayhteistyöstä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa: Suomi tavoittelee merkittävää vientiä

Tynkkynen: Lesbo-, trans- ja liittovaltiojärjestöille jaettavat EU-rahat ohjattava Ukrainan puolustukseen
Viikon suosituimmat

Maahanmuuttajaperheelle yli 4 000 euroa puhtaana käteen – Lehtinen: Tuollaisiin palkkasummiin on haastavaa päästä suomalaisellekin
Kelan julkaisemien tilastojen mukaan Espoossa ja Vantaalla jo noin puolet toimeentulotukea saavista on vieraskielisiä. Suomessa esimerkiksi viiden lapsen perhe saa erilaisina tukina puhtaana käteen lähes 4 500 euroa, minkä lisäksi vuokrat sekä sähkö- ja vesilaskut hoidetaan valtion kassasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen tyrmää nykyisen järjestelmän, joka on tehnyt veronmaksajista ulkomaalaisten elättäjiä.

Sofia Virta sai iltapäivälehdiltä toivomansa faktantarkistuksen – tulos tuskin miellyttää
Sofia Virran ja Wille Rydmanin väittely Ukkola-ohjelmassa oli malliesimerkki siitä, miksi asiallinen keskustelu maahanmuuttopolitiikasta on niin vaikeaa. Rydman säilytti ihailtavasti rauhallisuutensa, kun Virta vyörytti vihervasemmiston pelikirjasta tuttuja temppuja keskustelun kampittamiseksi. Lopuksi Virta pyysi toimittajilta faktantarkistusta aiheesta. Nyt niitä Virran toivomia faktoja vieraskielisille maksetuista toimeentulotuista on tarjolla, mutta tulos tuskin miellyttää Sofia Virtaa.

IL-kohuselvitys avasi vieraskielisille syydettävää massiivista Kela-rahamäärää, mutta kokonaisuus on vielä tuplaten pahempi – Purra: ”Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva vääjäämätön”
- Suomessa on vuosikymmenen ajan hoettu maahanmuuton olevan rikkaus. Todellisuus on päinvastainen. Olen kuvannut nyt meneillään olevaa kehitystä kaksoiskatastrofiksi, jossa kansainvaellukset kohtaavat rahapulaan itsensä ajaneen sosiaalivaltion, perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo.

Hyvinvointialue majoittaa maahanmuuttajia miljoonahuvilassa Tampereella – Vigelius: ”Käsittämätöntä”
Maahanmuuttajia on majoitettu arvokiinteistössä Tampereen Pyhäjärven rantatontilla noin vuoden ajan. Tamperelainen kansanedustaja ja perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on tiedosta tyrmistynyt.

Yleisradiolta meni kaikki pieleen Lontoon suurmielenosoituksen uutisoinnissa
Ylen uutisointi Lontoossa lauantaina järjestetystä sananvapausmielenosoituksesta noudattaa vasemmiston perinteistä pelikirjaa: mielenosoituksen todellisista syistä vaietaan tai niitä jopa vääristellään. Yle leimaa kaikki mielenosoituksen osallistujat "äärioikeistolaisiksi" ja vähättelee osallistujamäärää. Tilaisuuteen osallistuneista puhujista ja heidän puheidensa teemoista Yle ei kerro mitään.

Kolmannen sektorin poliittisiin hillotolppiin hupenee useita kymmeniä miljoonia euroja veronmaksajien rahaa – helsinkiläinen PS-varavaltuutettu keräsi järkyttävän listan
Veronmaksajan rahoilla ylläpidetään laidasta laitaan erilaisia kolmannen sektorin toimijoita, joista monella on kytköksiä poliittisiin puolueisiin. Samalla hintalappu veronmaksajalle nousee järkyttävän suureksi ottaen huomioon, että harva tavan kansalainen on koskaan edes kuullutkaan näistä toimijoista – saati sitten että tietäisi, mitä ne tekevät.

Oliko Lontoon jättimäisellä maahanmuuton vastaisella marssilla 100 000 vai miljoona mielenosoittajaa – katso video ja arvioi itse
Britanniassa kaiken syksyä jatkuneet laittoman maahanmuuton vastaiset mielenosoitukset huipentuivat lauantain jättimarssiin Lontoossa. Marssin järjestänyt nationalisti Tommy Robinson luonnehti tapahtumaa ”ennennäkemättömäksi isänmaallisen yhtenäisyyden osoitukseksi”. Robinson omisti koko tilaisuuden Yhdysvalloissa murhatun konservatiivi Charlie Kirkin muistolle.

Turistit ottivat oikeuden omiin käsiinsä ja työnsivät laittomat maahantulijat takaisin merelle – katso video!
Viime viikonloppuna turistit reagoivat omalla tavallaan Euroopan pakolaisongelmaan. He työnsivät Miloksen saarelle rantautumista yrittäneet laittomat maahanmuuttajat takaisin merelle. Kreikka on palauttanut kesän ja alkusyksyn aikana satoja turvapaikanhakijoita takaisin Pakistaniin, Bangladeshiin ja Egyptiin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Kreikan toimia.

Mielipide: Äärivasemmiston uhka on otettava vakavasti

Tavallinen kansa suree, vasemmistolaiset riemuitsevat Charlie Kirkin kuolemasta – salamurhaaja yhä karkuteillä
Charlie Kirkin salamurhaaja on yhä pakosalla, mutta FBI:llä on johtolankoja. Vasemmistolaiset kaikkialla maailmassa ovat ilmaisseet ilonsa Kirkin kuolemasta. Suomen media vetää tietenkin esiin Hitler-kortin. Presidentti Trump lupaa hallintonsa etsivän kaikki terrorismin tukijat ja rahoittajat.
Uusimmat

Lehtisen lakialoite lähetekeskustelussa: Ruotsin tie on vältettävä

Vigelius: Suomella ei ole varaa hyväntekeväisyysmaahanmuuttoon

Reijonen kritisoi SDP:n monikielisiä vaaliohjelmia: ”Ei yllättänyt”

Riikka Purra: Eurojäsenyys on maamme suurimpia virheitä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää