

LEHTIKUVA
Viikon 14/2020 luetuin
Ulkoministeriö jakoi taas miljoonia maailmalle – suomalaisten verovaroja sujahti Kongoon, presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisiin tehtäviin ja YK:n ympäristörahastoon
Koronan torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja valtio valmistautuu jo ottamaan lisää velkaa. Poikkeuksellinen tilanne ei näy millään tavalla ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksissä: useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat tänä vuonna 1 030 miljoonaa euroa, josta ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on 673 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhön budjetoidut rahat vastaavat arvioiden mukaan jopa 0,41:tä prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Koronaviruksen leviämisen torjumiseksi tarvittavat toimet käyvät Suomelle erittäin kalliiksi ja julkisen talouden tulevaisuudennäkymät ovat heikot: Useiden arvioiden mukaan kriisi voi olla jopa pahempi kuin 1990-luvun lama.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahoituspäätöksistä poikkeuksellista tilaa ei voi havaita, sillä useita miljoonia suomalaisten verovaroja siirtyy kaukomaille tasaiseen tahtiin joka kuukausi. Tässä jutussa esitetyt rahoituspäätökset on tehty helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kuitenkin katsoo, että koronakriisin vuoksi Suomen on tärkeää kohdentaa rajalliset resurssit ennen kaikkea oman kansan hyvinvointiin ja suomalaisen työn pelastamiseen. Ryhmä esittää, että tämän vuoden kehitysapu minimoidaan ja rahat kohdennetaan kotimaahan.
Halonen häärää luottamustoimissa
Ulkoministeriö tukee presidentti Tarja Halosen kehityspoliittisia tehtäviä 50 000 eurolla. Rahoituspäätöstä perustellaan sillä, että Halosella on useita kehityspoliittisia luottamustehtäviä. Halonen on mm. YK:n pääsihteerin Every Woman Every Child -liikkeen ohjausryhmän varapuheenjohtaja ja pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsen. Halonen myös toimii aktiivisesti Sustainable Development Solutions -verkostossa ja on monen kansainvälisen kestävän kehityksen parissa työskentelevän järjestön hallintoelimen jäsen.
YK:n pakolaisapujärjestön UNHCR:n toimiston kassaan sujahtaa kolme miljoonaa euroa. Rahat on tarkoitus käyttää kehitysapuhankkeisiin Kongossa, jossa ulkoministeriön mukaan on yli 15,6 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa.
UNHCR toimittaa pakkomuuttaneille hätäaputarvikkeita ja pyrkii parantamaan pakolaisten huomioimista kansallisessa politiikassa. Ulkoministeriö myös huomauttaa, että jatkuva alirahoitus vaikeuttaa järjestön keskittymistä pitkäaikaisiin kehitystoimiin.
Kestävän kehityksen edistämiseen 2,5 miljoonaa
YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tehtävänä kerrotaan olevan ympäristöllisesti kestävän kehityksen edistäminen YK-järjestelmässä sekä ympäristön tilan puolestapuhujana ja globaalin ympäristöagendan asettajana toimiminen.
UNEP:n työohjelma tavoittelee siirtymistä vähähiiliseen, vähäpäästöiseen, resurssitehokkaaseen ja tasa-arvoiseen kehitykseen, joka pohjautuu ekosysteemipalvelujen suojelulle ja kestävälle käytölle, vahvistuneelle ympäristöhallinnolle ja ympäristöriskien vähentämiselle.
Suomen osuus YK:n ympäristöohjelmaan osallistumisesta oli maaliskuussa 2,5 miljoonaa euroa.
Maailmankansalaisuuteen kasvaminen on kallista
Ulkoministeriö rahoittaa sidosryhmäviestintää 60 000 eurolla ja globaalia kasvatusta peräti 100 000 eurolla. Kummankin toiminnan konkreettisesta sisällöstä on hankalaa saada selvyyttä.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen. Globaalikasvatukseen varattu 100 000 euron määräraha käytetään globaalikasvatuksen tukihankkeisiin.
Ulkoministeriön mukaan pitkäjänteisen globaalikasvatuksen tuki luo pohjaa suomalaisten sitoutumiselle globaaliin vastuunkantoon. Kehitysviestinnän yksikkö tukee globaalikasvatusta ja sen myötä suomalaisten nuorten kasvamista vastuulliseen maailmankansalaisuuteen.
YK:n järjestöjen jäsenyys maksaa selvää rahaa
Tiesitkö, että YK:n puitteissa toimii teollisen kehityksen järjestö UNIDO, jonka jäsen Suomikin on? Jäsenyyden myötä tulee vuosittain maksettavaksi sääntömääräinen jäsenmaksu, joka vuonna 2020 on Suomen osalta 476 327 euroa.
UNIDO:n tehtävänä on inklusiivisen ja kestävän teollisen kehityksen edistäminen osana kansainvälistä kehitysagendaa. Suomi on ollut UNIDO:n jäsen sen perustamisesta vuonna 1966 lähtien.
Ulkoministeriö rahoittaa myös julkaisutuotantoa 70 000 eurolla.
Ulkoministeriön mukaan kehitysviestintä tekee Suomen kehityspolitiikan linjauksia sekä kehitysyhteistyön tarpeita, tavoitteita ja tuloksia tunnetuiksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksikkö tukee kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä toteuttavia osastoja viestinnässä.
Somalian maahanmuuttovirasto sai miljoonan etuajassa
Jo aiemmin, viime vuoden puolella, suomalainen veronmaksaja pääsi osallistumaan niinkin erikoiseen hankkeeseen kuin Somalian maahanmuuttoviraston institutionaalisen kapasiteetin vahvistamiseen.
Ulkoministeriön päätöksellä joulukuussa kohdistettiin miljoona euroa Somalian maahanmuuttovirastolle. Päätöksen toimialaksi on mainittu julkisen sektorin toiminta ja hallinnointi sekä hallittu, turvallinen ja vastuullinen maahanmuutto.
Hankkeen kuvauksessa mainitaan, että pitkään jatkuneen konfliktin seurauksena rajavalvonta Somaliassa on kärsinyt, mikä luo hedelmällisen toimintaympäristön valtioiden rajat ylittävälle, järjestäytyneelle rikollisuudelle sekä laittomalle kaupalle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- miljoonat ympäristörahasto Unicef koronakriisi kongo verovarat suomalaiset Tarja Halonen Kehitysyhteistyö YK Ulkoministeriö Suomi Somalia perussuomalaiset kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Korruptio söi Afrikan varat, 600 miljoonaa ihmistä vailla sähköä – nyt voimaloita rakentaa Kiina, mutta niistä maksetaan raskas hinta

Halla-aho: Julkisesta kulutuksesta on otettava kaikki löysät pois – ”Suomen, kuten jokaisen maan, on keskityttävä itsensä ja omiensa auttamiseen”

Suomalaisten turvallisuus on perussuomalaisille tärkein asia: ”Kehitysapumenot, maahanmuuton kustannukset sekä poliittisten järjestöjen tuet ovat menoja, joista pitää näissä olosuhteissa leikata”

Halla-aho patistaa Yleä, Sitraa, puolueita jne kulukuurille koronan vuoksi – ”Nyt jos koskaan on kyettävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen”

Perussuomalaiset: Avokätinen kehitysapu ei sovi koronakriisiin

Hallitus myy valtion omaisuutta ja kiristää suomalaisten verotusta – rahoittaa Etiopian vaaleja ja Nairobin huippukokousta

Mäkynen: Merkinnät maksuhäiriöistä keskeytettävä koronan ajaksi

Perussuomalaiset: Miljardien välttämättömät menolisäykset katetaan pelkällä velalla – mitään priorisointia ei ole tehty

Maahanmuutto romahti ja palautukset jäissä Ruotsissa – viraston väki muihin töihin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää