LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Poliisi on poistanut Suomesta tämän vuoden tammi-kesäkuussa 1 374 ulkomaalaista. Määrä on 32 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Maastapoistettujen määrän kasvu tänä vuonna johtuu siitä, että poliisi on tehostanut ulkomaalaisvalvontaansa, mikä on samalla yksi hallituksen tavoitteista.
Poliisitarkastaja Janne Lepsu Poliisihallituksesta kertoo Uutissuomalaiselle, että eniten maasta on poistettu Viron ja Romanian kansalaisia. Seuraavaksi eniten maasta on poistettu Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaisia.
– Palautuksen peruste voi olla esimerkiksi se, että EU-kansalainen tulee Suomeen ja hänet otetaan kiinni taskuvarkauksista epäiltynä. Esitutkinnan jälkeen päätetään käännyttämisestä ja maahantulokiellosta. Sen jälkeen henkilö voidaan palauttaa EU-maahan, Lepsu kertoo.
Eniten maasta on poistettu Viron ja Romanian kansalaisia. Seuraavaksi eniten maasta on poistettu Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaisia.
Esitutkinnan jälkeen päätetään käännyttämisestä ja maahantulokiellosta. Sen jälkeen henkilö voidaan palauttaa EU-maahan, Lepsu kertoo.
EU:n ulkopuolelta tulevien osalta maasta poistaminen voi olla hankalampaa.
Maastapoistamista ei voida aina laittaa täytäntöön, jos kohdemaa ei suostu ottamaan ihmistä vastaan. Näin käy, jos henkilöllisyydestä ei ole riittävää varmuutta.
Lepsun mukaan henkilöllisyyden selvittäminen on vaikeaa, jos asiakirjat puuttuvat ja henkilöllisyys perustuu vain henkilön omaan kertomukseen.
Henkilöllisyyden selvittämisiä tehdään vuosittain kymmenille henkilöille. Eniten selvitetään Afrikan tai Lähi-idän maista tulleiden kansalaisuuksia.
Poliisin tilasto ei kerro, miten iso osa palautuksista on tehty rikoksiin syyllistymisen takia ja miten moni kielteisen turvapaikkapäätöksen tai puuttuvan oleskeluluvan takia.
Maastapoistettujen määrän kasvu tänä vuonna johtuu Lepsun mukaan siitä, että poliisi on tehostanut ulkomaalaisvalvontaansa. Ulkomaalaisvalvonnan tehostaminen on myös ollut yksi hallituksen tavoitteista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Paluukeskuksen tavoitteena on tehostaa turvapaikanhakijoiden vapaaehtoista paluuta ja sujuvoittaa poliisin toteuttamien palautusten täytäntöönpanoa.
Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin. Tavoitteena on sujuvammat prosessit ja tehokkaampi viranomaistoiminta.
Ulkomaalaislakia halutaan muuttaa niin, että tilapäisen suojelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat olisivat jatkossa luonteeltaan aina tilapäisiä eli B-lupia. Lupa ei siis muuttuisi jatkuvaksi A-luvaksi kolmen vuoden jälkeen, kuten voimassa olevan lain mukaan tapahtuisi.
Viikon suosituimmat
Vihreiden kansanedustaja Fatim Diarra on kertonut julkisuudessa joutuneensa useaan otteeseen epäasiallisen kohtelun kohteeksi taksissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan viimeinkin Diarra on havahtunut siihen, mistä perussuomalaiset ovat varoittaneet jo vuosia, eli hallitsemattoman maahanmuuton ongelmiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää viime perjantaina Helsingissä nähtyä Palestiina-mielenosoitusta vakavana hälytysmerkkinä. Mielenosoituksessa kannettiin isoa punaista banderollia, jossa luki “Eläköön aseellinen vastarinta”, ja sen rinnalla heilutettiin palestiinalaislippuja Helsingin ydinkeskustassa.
Arvovaltainen Wall Street Journal kertoo tutkimuksista, joiden valossa transsukupuoliseksi identifioitumisen taustalla on "sosiaalinen tartunta". Vuonna 2020 amerikkalaistutkija Colin Wrightin ura päättyi yhteen twiittiin, jossa hän kuvaili sukupuolidysforian räjähdysmäistä yleistymistä tällaiseksi tartunnaksi. Kriitikot leimasivat Wrightin transfobiseksi, ja cancel-kulttuurin ilmapiiri tuhosi hänen akateemisen uransa. Uudet tutkimustulokset näyttäisivät kuitenkin tukevan Wrightin alkuperäistä arviota.
Jo pitkään ilmastonmuutoksen seurauksista varoittanut monimiljardööri Bill Gates on kääntänyt kelkkansa ilmastonmuutoksen suhteen. Nyt hän on sitä mieltä, että ilmastonmuutos ei tulekaan johtamaan koko ihmiskunnan tuhoutumiseen. Gates pitää silti ilmaston lämpenemistä vakavana ongelmana köyhien maiden asukkaille, joten hän kehottaa keskittymään ilmastotoimissa ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew esitti vuonna 2022 Keski-Suomen aluehallituksen jäsenenä, että hyvinvointialueen johtajan eroraha olisi kuuden kuukauden sijaan kolme kuukautta tai porrastettu. Esitys raukesi kannattamattomana.
Pakolais-, siirtolais-, maahanmuutto-, monikulttuuri- ja kotouttamistoiminta takaa järjestöille vuositasolla suhteellisen helposti satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen avustustulot veronmaksajien rahoista. Yksi näistä toimijoista on Suomen Pakolaisapu ry, jonka henkilöstöä toimii myös Suomen ulkopuolella.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) piirissä toimiva anarkistinen A-ryhmä on äskettäin käynyt levittämässä valtiovarainministeri Riikka Purran kodin läheisyyteen banderollin, jossa ryhmä haistattelee Purralle. Banderolli on muutenkin sävyltään uhkaava.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) lopettaa välittömästi rahoituksen ja muun tuen anarkistiselle A-ryhmälle, joka on osallistunut hallituksen ministereihin kohdistuvaan uhkailuun.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Reilusti yli puolet suomalaisista kieltäisi naamioitumisen kaduilla. USU-gallupin mukaan 54 prosenttia kannattaa ja 26 prosenttia vastustaa kasvojen peittämisen kieltämistä Suomessa.
