

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus ei tee hätiköityjä päätöksiä – ”Uuden talousennusteen perusteella ei ole vielä syytä uusiin sopeutustoimiin”
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että liiallisen alijäämän menettelyä ei voida poissulkea, mutta uuden ennusteen perusteella ei vielä ole syytä uusiin sopeutustoimiin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa valtiovarainministeriön sivuilta löytyvässä kolumnissaan, että valtiovarainministeriön tänään julkaisemassa talousennusteessa sekä kuluva vuosi että vuosi 2025 näyttävät odotettua heikommilta etenkin julkisen talouden osalta.
Kansantalousosaston riippumattoman talviennusteen mukaan tämän vuoden julkisen talouden alijäämän ennustetaan olevan 4,2 ja ensi vuoden 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– EU:n finanssipoliittisten sääntöjen valossa on siten merkittävä riski, että Suomi joutuu hallituksen ponnisteluista huolimatta liiallisen alijäämän menettelyyn ensi kesänä, Purra kirjoittaa.
– Kuten komission marraskuun lopussa julkaisemasta arviosta näkyy, menettelyn välttämiseksi alijäämän tulisi olla ensi vuonna enintään 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi välittömiä, noin 1,5 miljardin leikkauksia ensi vuoden talousarvion määrärahoihin.
Suomen taloudelliset haasteet ovat mittavia
Hallitus ei Purran mukaan kuitenkaan hätiköi tässä mitassa yksittäisen ennusteen perusteella. Valtiovarainministeriön ennuste eroaa jonkin verran Suomen Pankin aiemmin tällä viikolla julkaistusta ennusteesta, jossa luvut olivat vielä asteen verran pessimistisempiä. Erot johtuvat ennusteiden erilaisista oletuksista.
– Epävarmuuksien vuoksi talouspolitiikan ei tule muuttua tai heilua yksittäisten ennusteiden perusteella. Siksi odotamme rauhassa ensi kevään puoliväliriihen yhteydessä valmistuvan kevätennusteen luvut ennen harkintaa mahdollisista uusista sopeutustoimista.
– Viimeistään nyt pitäisi olla kaikille selvää, että taloudelliset haasteemme ovat kuitenkin mittavia. Jakovaraa ei ole, ja juoksevien menojen osalta on viimeinen hetki sopeuttaa valtiomme menoja tulojemme mukaisiksi. Hallitus ei saa perääntyä toimistaan. Geopoliittisen tilanteen vuoksi joudumme todennäköisesti tekemään lisää panostuksia muun muassa puolustukseen, ja sote vie myös entistä enemmän rahaa tulevina vuosina, Purra kertoo kolumnissaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kolumnit liiallisen alijäämän menettely bruttokansantuote jakovara sopeutustoimet talousennuste Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Puolustus Julkinen talous Riikka Purra Alijäämä Talouspolitiikka sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Tämä hallitus kantaa vastuuta ja välittää tulevista sukupolvista – ”Emme voi antaa velkavuorta lapsillemme ja lapsenlapsillemme”

Antikainen: Kehysriihi oli vaikea – sisäinen ja ulkoinen turvallisuus rajattu sopeutustoimien ulkopuolelle

Hallitus kaivoi kolmen miljardin lisäsopeutukset: Kehitysavusta, hallinnosta ja kotoutumisesta leikataan – tupakkaveroa korotetaan

Valtiovarainministeri Purra haluaa korjata kroonisen kestävyysvajeen: ”Nyt selkäranka riittää”
Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”
Somen vihapuhujat yllyttävät muslimeita vihaan ruotsalaisia kohtaan ja kuvaavat Ruotsin valtiona, jolta puuttuu legitimiteetti. Siksi väkivalta on sallittu oikeauskoisille. “Jos koko Ruotsi syttyy tuleen, niin palakoon”, tunnettu saarnaaja julistaa Fokus-uutismedian mukaan. “Kyseessä on sinun sotasi heitä vastaan.”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?
Vasemmistoliitto kannustaa jopa puoluejohtonsa suulla terveitä työikäisiä ihmisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa. Nykyvasemmisto väittää työnteon rajoittavan vapautta ja liittää tähän vapauteen työssäkäyvien velvollisuuden toimia rahoittajina.

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan
Eduskunta äänesti tänään läpi lakimuutokset ulkomaalaisten pysyvien oleskelulupien ehtojen kiristämiseksi äänin 114-56. Lakia vastaan äänestivät vasemmistoliitto, vihreät sekä sosiaalidemokraatit. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta merkittävänä askeleena kohti vastuullisempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”
Entisenä Meta-lobbarina tunnettu europarlamentaarikko Aura Salla (kok) vaati tällä viikolla Suomea ja EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt
Suomeen on ajan kuluessa vähitellen rakentunut sosiaalivaltio, jonka menot on mitoitettu Nokia-klusterin huumavuosien mukaisiksi. Budjettivaje on nyt luokkaa 13 miljardia euroa, eli valtion ja kuntien rahat eivät riitä kaikkiin saavutettujen etujen ja tukien kattamiseen. Korjausliike on nyt menossa ja päämäärä on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva.

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua
Noin 4 000 jengirikollista saa Ruotsissa perustoimeentulonsa sairauspäivärahasta, työkyvyttömyyseläkkeestä tai työttömyyskorvauksesta, käy ilmi paikallisen Kelan uudesta raportista. Yhteensä heille on maksettu etuuksia arviolta 3,6 miljardia kruunua.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.















