Kuolemat ovat pandemian myötä kaksinkertaistuneet Tukholman vanhainkodeissa. Vertailukohteina ovat vastaavat ajankohdat vuosina 2017-2019. Koko maassa ikäihmisten ylikuolleisuus on Ruotsin yleisradion tekemän selvityksen mukaan 30 prosenttia. Sosiaalihallitus ei ole aiemmin huomannut vastaavaa kehitystä.

Ruotsin koronastrategiaa on kritisoitu ankarasti siitä, että se on jättänyt vanhukset ja vaivaiset heitteille koronan vietäväksi. Erityisesti kuolleisuusluvut vanhainkodeissa ovat olleet kiihkeän keskustelun kohteena. Sosiaalihallituksen osastopäällikkö Thomas Lindénin mielestä kuolleisuusluvut vanhainkodeissa eivät ole juuri poikenneet tavallisesta influenssakaudesta.

Tuplakuolleisuus 40 vanhainkodissa

Ruotsin yleisradio selvitti hakupalvelu Ratsitin avulla kuolleisuuden vanhainkodeissa kiihkeimpien koronaviikkojen aikana. Tuloksista selvisi, että kuolleisuus oli noussut koko maassa keskimäärin 30 prosenttia verrattuna aikaisempiin vuosiin. Tukholmassa nousu oli 100 prosenttia. Tilastot eivät kerro mitään kuolinsyystä, vain menehtyneiden lukumäärästä.

Tilastoista pistää silmiin erityisesti 40 vanhainkotia, joissa kaikissa ylikuolleisuus oli viikoilla 10-19 yli 100 prosenttia. Suurin osa laitoksista sijaitsi Tukholman alueella, mutta myös Göteborgissa, Gävlessä, Linköpingissä ja Borlängessa luvut olivat järkyttäviä.

Useimmissa tapauksissa viranomaisilla, henkilökunnalla saatikka vanhuksilla ei ole tietoa siitä, miten koronavirus on päässyt sisälle hoitokoteihin ja laitoksiin. Syyksi mainitaan muun muassa se, että epidemian alussa oli epätietoisuutta Covid-19-taudin oireista ja siksi henkilökunta työskenteli sairaana. Useimmat mainitsevat myös sen, että työntekijöitä tahi potilaita ei ole testattu, joten viruksen kantajista ei ole ollut tietoa.

Turpakäräjät tiedossa

Yksimielisyys Ruotsin koronastrategiasta on alkanut vakavasti rakoilla ja Gävlen sosiaalisektorin osastopäällikkö Magnus Höijer vaatiikin valtakunnallista keskustelua siitä, mitä tuli tehtyä ja minne ollaan menossa.

– Olemme kieltäneet vierailut ja työskentelemme nyt ankarasti pomojen ja henkilökunnan kanssa selvittääksemme tilannetta ja toivonkin kansallista keskustelua siitä, miten vanhustenhoitoa kehitetään vastaisuudessa.

– Meillä on paljon opittavaa, Höijer painottaa.

Selityksiä piisaa

SVT kävi läpi myös sosiaalihallituksen omat luvut, jotka osoittivat ylikuolleisuudeksi valtakunnallisesti 40 prosenttia. Niinpä osastopäällikkö Lindén myöntää SVT:n olleen oikealla asialla mutta asiat ovat niin kuin ne nähdään:

– Meillä on ollut päällä paha pandemia, eikä rokotetta ole ollut – toisin kuin tavallisen influenssaepidemian aikana. Näin nähtynä olemme ohjeistuksemme kanssa itse asiassa onnistuneet suojelemaan vanhuksiamme melko hyvin.

Hallituksen suosio romahtanut

Luottamus sosialidemokraattien johtaman hallituksen ja terveysviranomaisten toimiin on kääntynyt laskuun kevään yksimielisyyden jälkeen. Asiaa on selvittänyt SVT/Novus. Vielä huhtikuussa 63 prosenttia kansalaisista luotti hallituksen kykyyn koronakriisin hoitamisessa. Luottamusta tuntee enää 45 prosenttia kansalaisista. Luottamus terveysviranomaisiin on laskenut 73 prosentista 65 prosenttiin.

– Nyt pandemian käsittelyssä tarvitaan aivan erilaisia otteita kuin akuutin kriisin aikana pari kuukautta sitten, sanoo tutkimuslaitos Novuksen toimitusjohtaja Torbjörn Sjöström.

SUOMEN UUTISET