Kansanedustaja Jari Koskela korosti, että julkista taloutta on välttämätöntä sopeuttaa, mutta velkaantumista ei pysäytetä pelkillä leikkauksilla. Tarvitaan myös kasvua ja työtä.
– Velkakäyrää ei taiteta pelkästään saksilla vaan kasvulla ja työllä. Siksi vaikeat sopeutuspäätökset on tehtävä hallitusti, mutta samalla on rakennettava edellytykset suomalaisen työn ja yritysten pärjäämiselle, Koskela sanoi.
Veronkevennykset tukevat pienituloisia ja lapsiperheitä
Koskela nosti esiin ensi vuonna voimaan tulevat veronkevennykset. Työn verotusta kevennetään, ja valtaosa kevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisiin. Erityisesti lapsiperheille työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus näkyy käteen jäävässä tulossa.
– Kolmen lapsen perheelle tämä voi tarkoittaa jopa noin 600 euron verohelpotusta vuonna 2026. Tämä on konkreettinen helpotus arkeen, Koskela totesi.
Koskela muistutti, että korkeimpia marginaaliveroja lasketaan kasvutoimena, mutta niiden taso säilyy edelleen korkeana.
Arjen kustannukset kevenevät
Koskela painotti, että ostovoimaa vahvistetaan myös arjen kustannuksia keventämällä. Ruoan arvonlisäveroa lasketaan, ja autoilun kustannuksia on kevennetty muun muassa polttoaineveron alennuksella.
– Kun työn tekemisestä jää enemmän käteen ja välttämättömät menot eivät karkaa, suomalaisilla on paremmat mahdollisuudet tehdä omia päätöksiä ja uskaltaa investoida omaan elämäänsä, Koskela sanoi.
Epävarmuus hillitsee kulutusta
Koskela totesi, että vaikka ostovoima vahvistuu, moni ei epävarmuuden vuoksi uskalla kuluttaa. Tällöin kasvu tarvitsee toisen moottorin eli investoinnit. Siksi rahoituksen saatavuus on keskiössä.
– Pk-yritys voi olla terve ja sillä voi olla tilauksia, mutta jos rahoitusta ei saa kohtuullisin ehdoin, kasvu jää tekemättä. Tämä on koko Suomen ongelma, Koskela painotti puheessaan.
Koskela viittasi siihen, että pankkisääntelyn kiristyminen näkyy rahoituksen saatavuudessa. Lisäksi valiokuntakuulemisissa on tuotu esiin, että vuonna 2025 jopa kaksi kolmasosaa kasvuhakuisista pk-yrityksistä tarvitsi Finnveran takausta saadakseen pankkirahoitusta.
– Tämä kertoo siitä, miten varovaisiksi rahoitusmarkkinat ovat käyneet. Rahoituslähteitä on monipuolistettava ja pääomamarkkinoita kehitettävä, jotta kasvuyritysten rahoitus ei jää yhden kanavan varaan, Koskela linjasi.
Tiestöä, turvallisuutta ja turpeen jatkojalostusta
Koskela nosti lopuksi esiin valiokunnan tekemät lisäykset, joita on tehty yhteensä 40 miljoonan euron edestä. Lisäyksissä korostuvat tiestö ja turvallisuus. Hän piti tärkeänä myös 100 000 euron lisäystä turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen.
– Turve on kansallinen voimavaramme. Toivon, että selvitys avaa oven jatkotoimille ja tuo esiin myönteisiä mahdollisuuksia, Koskela päätti puheensa.