Viljelijän kurimus – kimpussa hanhet ja hallitus

Puoli miljoonaa kutsumatonta vierasta lennähti keväällä Karjalan maille kuin heinäsirkkaparvi. Ne jättivät jälkeensä hirmuisen tuhon ja hävityksen: lasku maanviljelijä Kari Pekoselle oli 150 000 euroa tänä vuonna.

Valtio korvaa siitä viidesosan, ja senkin vasta hankalan dokumentaation ja paperinpyörityksen jälkeen.

Mutta keitä nämä arvon vieraat ja suojelukohteet oikein ovat?

Saammeko esitellä teille hanhet, – valkoposkihanhet.

Katso ”Maaseudun Menneisyys”-sarjan ensimmäinen jakso, joka käsittelee maatalouden alasajoa Itä-Suomessa. Hanhivitsauksen aiheuttamat miljoonien eurojen vuosittaiset tuhot ovat yksi osa maatalouden moninaisia ongelmia:

Suomen Uutisten haastattelussa on parikkalalainen maanviljelijä Kari Pekonen. Toimittaja Maria Asunta. Youtube, 9 min 27 sek.

Hanhet hävittävät hehtaarin heinää vartissa

Parikkalalainen maanviljelijä Kari Pekonen esittelee luomupeltojaan. Äitienpäivän tienoilla taivaalla näkyi sakea parvi Suomen luontoon kuulumattomia eläimiä. Ne ääntelivät kimeällä äänellä kuin haukkuvat pikkukoirat ja mylläsivät viljelysmaita.

Kutsumattomat vieraat jättivät jälkeensä tallottuja ja ulostettuja kasvustoja, syötyjä heinän ja viljan oraita. Apilat katosivat parempiin suihin. Hehtaari vartissa: sillä tahdilla hävisi heinä pelloista.

Muistoksi jäivät ruskeat, kitukasvuiset nurmimaat. Kasvusto, josta puuttuu vähintään puolet.

Ja pian syksyllä samat tuholaiset saapuvat toistamiseen.

Kestämätöntä kehitystä

Pekosen tila ei ole ainoa kohde. Valkoposkihanhet ajavat muitakin Itä-Suomen maatiloja limboon, joka heikentää maaseudun elinvoimaa. Hanhien takia nurmisatojen rehun laatu heikkenee, maitotonnit vähentyvät. Hanhet ahnehtivat ohikulkumatkallaan ison osan lehmien talviravinnosta, ja rehun tuottaminen alkaa käydä liian kalliiksi.

Lopulta lehmien määrää on vähennettävä, eikä viljelyksille saada riittävästi lannoitetta karjanlannasta.

Pekosen tilalla nautojen luomutuotanto ei onnistu valkoposkihanhien tuhoamien laidunlohkojen takia. Isossa kuvassa myös hiilensidonta kärsii hanhien aiheuttamasta tuhosta.

Tämäkö on kestävää kasvua ja ekologisuutta?

Kaukana siitä.

Vihreä hybridivaikuttaminen tuhoaa nautatuotannon

Pelloilla kulkiessaan Kari Pekonen on totisesti juurillaan. Tila, jota hän viljelee ja jossa hän kasvattaa karjaa, on isien ja poikien ketjun katkeamaton taidonnäyte. Täällä Karjalan mailla on kolme sukupolvea kehittänyt maatilaa kukin omilla maamiestaidoillaan.

Karin isoisä aloitti viljelyn sotien jälkeen. Ajat olivat kovat ja tulevaisuutta rakennettiin hartiavoimin. Sotien jälkeen tehtiin pitkää päivää ruokaturvan ja omavaraisuuden eteen. Ne olivat itsestään selviä tavoitteita, joihin päästiin vain uutteralla ja kyvykkäällä maanviljelyllä.

Vuosikymmenten saatossa maatalouden merkitys on hämärtynyt. Keväällä 2022 pahimman hanhivitsauksen aikaan Kari Pekonen totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa pysäyttävästi: ”Tässä leikitään ruokaturvalla. Menossa tuntuu olevan määrätietoinen ympäristöhallinnon ja vihreiden yhteinen hybridivaikuttaminen, jonka tavoitteena on nautatuotannon alasajo. Tällä menolla eläimet vähenevät varmasti.”

Ilta-Sanomien jutussa Pekonen jatkoi vihreiden kritisointia: ”Ruokaturva ei paina mitään, kun vihreät pääsevät valtaan. Meillä on vihermafia Suomen virastoissa.”

Hanhiongelma laajenee ja leviää

Hanhiongelma ei ole uusi ilmiö. Vuonna 2015 Yle uutisoi, että Parikkalan pelloille arvioidaan pysähtyvän jopa 80 000 hanhea: ”Hanhet söivät rypsipellon puhtaaksi – sammuttivat vielä sähköt lähtiessään. Tuhansien hanhien muuttomatkan syömäjuhlista ei jäänyt jäljelle kuin myllätty pelto ja neljä sähkölinjoihin kuollutta hanhea.”

Keväällä 2020 Itä-Savo uutisoi: ”Jopa 100 000 valkoposkihanhea saattaa laskeutua yhdelle pellolle – ”Hanhet söivät yhden yön aikana viiden ja puolen hehtaarin kuminalohkon kokonaan”.

Tänä keväänä 2022 Maaseudun Tulevaisuus raportoi: ”Karjalan nurmet on kaluttu ‒ 600 000 valkoposkihanhea laiduntaa parhaillaan maakunnissa”.

Hanhikannan muutos näkyy myös Pekosen mailla. Aiemmin tuhot olivat muutaman kymmenen hehtaarin alueella, mutta nyt hävitys on laajentunut 160 hehtaarin alalle. Parikkalan kunnan viljelyksistä vähintään kolmannes tuhoutuu hanhien takia, arvioi Pekonen ja varoittaa lintukannan leviävän nyt jo Keski-Suomea kohti.

Lehmiä teurasautoon hanhien takia

Hanhet tuovat epävarmuuden tullessaan.

– Ennen tiesit ensimmäisen säilörehusadon korjattuasi, pärjätäänkö vuosi vai ei. Nyt viljelijät ovat löysässä hirressä. Tiedät vasta syksyllä, pärjäätkö talven yli vaiko et, Pekonen kertoo.

Niinpä ”tuotannon sopeuttaminen” on maatiloilla arkipäivää. Kari Pekosen tilalla teuraaksi kasvatettavien määrä on puolittunut vuoden takaisesta: nyt lihanautoja on navetassa 140.

Ensi talvena määrä voi olla 40, ja lopulta teuraskasvatuksesta on ehkä luovuttava kokonaan.

Uusi ammattikunta syntynyt: hanhipaimenet

Mitä sitten hanhiongelman kanssa pitäisi tehdä?

Valkoposkihanhi on Suomen luonnonsuojelulailla rauhoitettu lintu, jonka rauhaa ei saa häiritä ilman poikkeuslupaa.

Tähän mennessä hanhia on koetettu hätistellä droneilla, koirilla ja hanhipaimenia palkkaamalla, mutta hanhet tottuvat niihin nopeasti, ja harvalla maatalon isännällä on aikaa karkottaa hanhia 18 tuntia vuorokaudessa.

– Pitäisi tehdä peltotyötkin, toteaa maanviljelijä lakonisesti.

Valtion hanhinyrkki keksi hanhien buffetpellot

Syyskuussa 2020 ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) toi esiin hanhityöryhmän hanhinyrkin ratkaisun hanhiongelmaan: lintupeltojen eli niin kutsuttujen hanhien buffet-peltojen perustamisen.

Ruokavirasto kertoo nettisivuillaan: ”Solmi rauha siivekkäiden kanssa – saat korvausta kurki-, hanhi- tai joutsenpellon hoidosta.” Kyseessä oli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.

Haulikko auttaisi

Parhaiten hanhiin tepsisi haulikko. Suomen Metsästäjäliitto on ajanut valkoposkihanhea vapaasti metsästettäväksi riistalinnuksi.

Nykyisellään karkotus- ja tappoluvan hakeminen on kuukausia kestävä viranomaisruljanssi. Ja vaikka luvan saisikin, on noudatettava tarkasti viranomaisten ehtoja. Ammuttua lintua ei saa nostaa maasta ennen kuin se on rengastettu. Lintua ei saa syödä, vaan se pitää polttaa tai haudata.

Ja kaikesta pitää laatia tarkka raportti päivittäin. Linnun ampumisen yksityiskohdat on kirjattava huolellisesti, koska viranomainen tekee virheestä tutkintapyynnön poliisille.

Kari Pekosen mukaan Suomi sääntelee asiassa tiukemmin kuin EU, joka ei ole kieltänyt hanhien ampumista.

Vihreä kosto viljelijän pelkona

Kaiken kukkuraksi tuottajien oikeusturva on perin vaatimaton hanhihävityksen keskellä. Kari Pekosen mukaan asioista päättävät byrokraatit edustavat usein vihreää aatetta. Moni maanviljelijä kuulemma pelkää sitä, että julkisesti esitetty kritiikki kostautuu esimerkiksi lupahakemusten käsittelyn viivästymisenä.

Pekonen ei kuitenkaan pelkää avata suutaan, kun suostui Perussuomalaisten ehdottaman dokumentin tekoon.

– Tehdään vaan. Huoltovarmuus on tärkeämpää kuin mikään politiikka.