
Wihonen kysyy kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista. Kysymyksessä Wihonen tiedustelee, että onko hallituksella aikeita muuttaa nykyistä lainsäädäntöä ja onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys.
– Nyt tilanne on, että painoltaan ja päästöiltään suuremmat linja-autot saavat ajaa kevytkuorma-autoja lujempaa, Jussi Wihonen sanoo ja tiedustelee, aiotaanko seurata miten säädökset vaikuttavat käytännössä liikenteessä.
Tieliikennelaissa on säädetty eri ajoneuvojen nopeusrajoituksista. Tavarankuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurin sallittu nopeus määräytyy rekisteröintitodistukseen merkittyjen massojen, käyttöönottovuoden ja tiettyjen varusteiden perusteella.
Eri nopeusrajoitus hämmentää
Suomessa kevytkuorma-autoiksi rekisteröidään kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia ja enintään 7,5 tonnia painavat ajoneuvot. Kuorma-autoille on asetettu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus, jonka mukaan ajoneuvolla saa ajaa enintään 80 km/h. Kuorma-autoon on myös asennettava nopeudenrajoitin, jonka on estettävä nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 90 km/h.
– On helppo tehdä ero isojen kuorma-autojen ja pienten pakettiautojen välillä. Kevytkuorma-autoiksi rekisteröityjen pakettiautojen kohdalla tilanne on kuitenkin eri. Juuri raja-arvon (3500 kg) eri puolilla olevat pakettiautot saattavat olla täysin samankaltaisia, ero saattaa löytyä vain rekisteröinnistä. Esimerkiksi muuttofirmalla saattaa olla tilanne, jossa kevytkuorma-autoksi rekisteröidyn pakettiauton paino on tosiasiassa pienempi muuttokuorman kanssa, kuin isolla kuormalla ajavan, samankokoisen, normaaliksi pakettiautoksi rekisteröidyn. Erotuksena, että toinen saa ajaa 80 km/h ja toinen 100 km/h, Wihonen kertoo.
Vaikeuttaa liikenteen sujuvuutta
Erikoisen nopeusrajoittimien nopeusrajoituksista tekee se, että linja-autoja koskevat eri linjaukset. Suurempi massainen ja päästöiltään suurempi linja-auto saa ajaa kovempaa kuin kevyempi ja pienipäästöinen kevytkuorma-auto.
– Ajoneuvojen nopeusrajoittimien eri linjaukset aiheuttavat hämmennystä ammattikuljettajissa ja vaikeuttavat liikenteen sujuvuutta, Wihonen sanoo ja kysyy hallitukselta, näkeekö se tarvetta tarkastella uudelleen kevytkuorma-autoksi määriteltävien ajoneuvojen kokonaismassan alarajaa ja onko hallitus pohtinut kevytkuorma-autojen nopeusrajoitusten muuttamista tai onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys, kuten vähentyneet päästöt.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ritva Elomaa: Suomen tiet ovat ison remontin tarpeessa – ”Tieverkoston kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen”

Halla-aho: Polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin – ”Se on pelkkää rahastusta”

Puheet ratahankkeista todellisuuspohjalle – Mäkelä: Autoilijat väistelevät tiemonttuja onnettomuuksien pelossa

Liikenteestä kerätään lähes yhdeksän miljardia suorina ja välillisinä veroina – Kotiaho: ”Miksi vain osa verokertymästä palautuu liikenneväylien hoitoon?”
Viikon suosituimmat

Autojätti tekee täysäännöksen: Sähköautot jäihin – ”Etäännyimme monien autonostajien todellisista tarpeista”
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Purra ottaisi Tanskan mallin käyttöön Suomessa: Maahanmuuttajille työvelvoite sosiaaliturvan ehtona
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Valtio kasvattaa omistustaan kantaverkkoyhtiö Fingridistä – ”erinomaisia energiauutisia”, hehkuttaa Purra ja tylyttää samalla Caruna-Haaviston ja Uniper-Tuppuraisen

Eurooppatie 16 tulee Suomeen, rakentaminen alkaa keväällä – ministeri Lulu Ranne: ”Hanke on napakymppi, joita ei usein tule kohdalle”
Suomen turvallisuuden, talouden ja huoltovarmuuden kannalta kriittisen tärkeää E16-tietä jatketaan Suomen puolelle. Uunituoreen tien rakentamiselle on nyt päätetty rahoitus, ja rakentaminen alkaa jo keväällä.

Sisäministeri Rantanen: Maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä täytyy jatkaa – ”Meillä on tehty 30 vuotta hyysäribisnestä, jonka purkaminen vaatii paljon työtä”
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Antifan aktivisti tuomittiin kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta ”vasarajengin” pahoinpitelyihin Budapestissa – vasemmistomepit: ”Demokraattinen velvollisuus”
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Rikollisjengit laittoivat lapsen asialle Vantaalla – kerrostalon asukkaat evakuoitiin polttopulloiskussa
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Vasemmiston euroedustaja Montero toivoo maahanmuuttajien ”pyyhkäisevän pois” äärioikeistolaiset ja rasistit – Musk syyttää Monteroa kansanmurhan edistämisestä
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Empatiafanatismi paisuu Tampereella – intersektionalismia ja etnistä erityiskohtelua yritetään nyt ujuttaa kouluihin
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Halla-aho: Suomen puolueiden Venäjä-suhteissa olisi yhä perkaamisen varaa
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
















