
Wihonen kysyy kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista. Kysymyksessä Wihonen tiedustelee, että onko hallituksella aikeita muuttaa nykyistä lainsäädäntöä ja onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys.
– Nyt tilanne on, että painoltaan ja päästöiltään suuremmat linja-autot saavat ajaa kevytkuorma-autoja lujempaa, Jussi Wihonen sanoo ja tiedustelee, aiotaanko seurata miten säädökset vaikuttavat käytännössä liikenteessä.
Tieliikennelaissa on säädetty eri ajoneuvojen nopeusrajoituksista. Tavarankuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurin sallittu nopeus määräytyy rekisteröintitodistukseen merkittyjen massojen, käyttöönottovuoden ja tiettyjen varusteiden perusteella.
Eri nopeusrajoitus hämmentää
Suomessa kevytkuorma-autoiksi rekisteröidään kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia ja enintään 7,5 tonnia painavat ajoneuvot. Kuorma-autoille on asetettu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus, jonka mukaan ajoneuvolla saa ajaa enintään 80 km/h. Kuorma-autoon on myös asennettava nopeudenrajoitin, jonka on estettävä nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 90 km/h.
– On helppo tehdä ero isojen kuorma-autojen ja pienten pakettiautojen välillä. Kevytkuorma-autoiksi rekisteröityjen pakettiautojen kohdalla tilanne on kuitenkin eri. Juuri raja-arvon (3500 kg) eri puolilla olevat pakettiautot saattavat olla täysin samankaltaisia, ero saattaa löytyä vain rekisteröinnistä. Esimerkiksi muuttofirmalla saattaa olla tilanne, jossa kevytkuorma-autoksi rekisteröidyn pakettiauton paino on tosiasiassa pienempi muuttokuorman kanssa, kuin isolla kuormalla ajavan, samankokoisen, normaaliksi pakettiautoksi rekisteröidyn. Erotuksena, että toinen saa ajaa 80 km/h ja toinen 100 km/h, Wihonen kertoo.
Vaikeuttaa liikenteen sujuvuutta
Erikoisen nopeusrajoittimien nopeusrajoituksista tekee se, että linja-autoja koskevat eri linjaukset. Suurempi massainen ja päästöiltään suurempi linja-auto saa ajaa kovempaa kuin kevyempi ja pienipäästöinen kevytkuorma-auto.
– Ajoneuvojen nopeusrajoittimien eri linjaukset aiheuttavat hämmennystä ammattikuljettajissa ja vaikeuttavat liikenteen sujuvuutta, Wihonen sanoo ja kysyy hallitukselta, näkeekö se tarvetta tarkastella uudelleen kevytkuorma-autoksi määriteltävien ajoneuvojen kokonaismassan alarajaa ja onko hallitus pohtinut kevytkuorma-autojen nopeusrajoitusten muuttamista tai onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys, kuten vähentyneet päästöt.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ritva Elomaa: Suomen tiet ovat ison remontin tarpeessa – ”Tieverkoston kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen”

Halla-aho: Polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin – ”Se on pelkkää rahastusta”

Puheet ratahankkeista todellisuuspohjalle – Mäkelä: Autoilijat väistelevät tiemonttuja onnettomuuksien pelossa

Liikenteestä kerätään lähes yhdeksän miljardia suorina ja välillisinä veroina – Kotiaho: ”Miksi vain osa verokertymästä palautuu liikenneväylien hoitoon?”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.