
Wihonen kysyy kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista
Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kevytkuorma-autojen nopeusrajoituksista. Kysymyksessä Wihonen tiedustelee, että onko hallituksella aikeita muuttaa nykyistä lainsäädäntöä ja onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys.
– Nyt tilanne on, että painoltaan ja päästöiltään suuremmat linja-autot saavat ajaa kevytkuorma-autoja lujempaa, Jussi Wihonen sanoo ja tiedustelee, aiotaanko seurata miten säädökset vaikuttavat käytännössä liikenteessä.
Tieliikennelaissa on säädetty eri ajoneuvojen nopeusrajoituksista. Tavarankuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurin sallittu nopeus määräytyy rekisteröintitodistukseen merkittyjen massojen, käyttöönottovuoden ja tiettyjen varusteiden perusteella.
Eri nopeusrajoitus hämmentää
Suomessa kevytkuorma-autoiksi rekisteröidään kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia ja enintään 7,5 tonnia painavat ajoneuvot. Kuorma-autoille on asetettu ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus, jonka mukaan ajoneuvolla saa ajaa enintään 80 km/h. Kuorma-autoon on myös asennettava nopeudenrajoitin, jonka on estettävä nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 90 km/h.
– On helppo tehdä ero isojen kuorma-autojen ja pienten pakettiautojen välillä. Kevytkuorma-autoiksi rekisteröityjen pakettiautojen kohdalla tilanne on kuitenkin eri. Juuri raja-arvon (3500 kg) eri puolilla olevat pakettiautot saattavat olla täysin samankaltaisia, ero saattaa löytyä vain rekisteröinnistä. Esimerkiksi muuttofirmalla saattaa olla tilanne, jossa kevytkuorma-autoksi rekisteröidyn pakettiauton paino on tosiasiassa pienempi muuttokuorman kanssa, kuin isolla kuormalla ajavan, samankokoisen, normaaliksi pakettiautoksi rekisteröidyn. Erotuksena, että toinen saa ajaa 80 km/h ja toinen 100 km/h, Wihonen kertoo.
Vaikeuttaa liikenteen sujuvuutta
Erikoisen nopeusrajoittimien nopeusrajoituksista tekee se, että linja-autoja koskevat eri linjaukset. Suurempi massainen ja päästöiltään suurempi linja-auto saa ajaa kovempaa kuin kevyempi ja pienipäästöinen kevytkuorma-auto.
– Ajoneuvojen nopeusrajoittimien eri linjaukset aiheuttavat hämmennystä ammattikuljettajissa ja vaikeuttavat liikenteen sujuvuutta, Wihonen sanoo ja kysyy hallitukselta, näkeekö se tarvetta tarkastella uudelleen kevytkuorma-autoksi määriteltävien ajoneuvojen kokonaismassan alarajaa ja onko hallitus pohtinut kevytkuorma-autojen nopeusrajoitusten muuttamista tai onko lainsäädännössä huomioitu ajoneuvojen teknologinen kehitys, kuten vähentyneet päästöt.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ritva Elomaa: Suomen tiet ovat ison remontin tarpeessa – ”Tieverkoston kunto vaikuttaa suoraan liikenneturvallisuuteen”

Halla-aho: Polttoaineiden hinnan nousu ei vaikuta autoilun määrään eikä näin ollen päästöihin – ”Se on pelkkää rahastusta”

Puheet ratahankkeista todellisuuspohjalle – Mäkelä: Autoilijat väistelevät tiemonttuja onnettomuuksien pelossa

Liikenteestä kerätään lähes yhdeksän miljardia suorina ja välillisinä veroina – Kotiaho: ”Miksi vain osa verokertymästä palautuu liikenneväylien hoitoon?”
Viikon suosituimmat

Islam musliminuorten mielestä kansallisia lakeja vahvempi – huoli heräsi Itävallassa: ”Täällä pätevät kansalliset lait eikä sharia”
Tie kalifaattiin käy lasten ja nuorten kautta. Muslimit ovat pian suurin uskonnollinen ryhmä Itävallan suurten kaupunkien kouluissa ja nousevan polven asenteet kertovat uskonnon keskeisestä merkityksestä nuorten elämässä. Islam on monen mielestä jo nyt paikallisten lakien yläpuolella.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjä tyrmäsi kansanmurhaväitteet – Helsingin Sanomat ja Yle vaikenevat
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.

EU-parlamentaarikko ei päässyt Lontoon mielenosoitukseen — pääministeri tukahduttaa sananvapautta
Iso-Britannia on estänyt ainakin 11 ulkomaalaista puhujaa osallistumasta tänään Lontoossa järjestettävään Unite the Kingdom -mielenosoitukseen. Kielletyillä ei ole rikostuomioita. Poliittisin perustein tehty päätös herättää kysymyksen Ison-Britannian sananvapauden tilasta.

Turve-kansalaisaloite ylitti 50 000 allekirjoituksen rajan – etenee eduskuntaan
Kansalaisaloite turpeen luokittelemiseksi uusiutuvaksi energiaksi ja poistamiseksi EU:n päästökaupan piiristä on saavuttanut vaaditun 50 000 kannattajan rajan. Aloite etenee nyt eduskunnan käsittelyyn.

Kolumni: Miksi älyköillä on taipumus viehättyä sosialismista, vaikka se ei toimi?
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä: Ei näyttöä kansanmurhasta Gazassa – perheensä menettänyt gazalaismies vaatii ICC:tä tutkimaan 14 Hamas-johtajaa
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.

EU:n elpymisrahastosta jo 512 petostutkintaa – liki 5 miljardia euroa kadoksissa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.

ICC:n mukaan Israel ei ole syyllistynyt kansanmurhaan – Garedew: ”Valheelliset syytökset ovat ruokkineet hyökkäyksiä juutalaisia vastaan”
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.

Ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä kirjallinen kysymys – Vigelius: ’’Rapauttaa maanpuolustusta’’
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.

Kotouttamisesta kotiuttamiseen – Euroopan hidas mutta varma herääminen paluumuuton välttämättömyyteen
Ympäri Euroopan havahdutaan siihen tosiasiaan, että mahdottomaksi osoittautuneen maahanmuuttajien kotouttamisen nielemät resurssit voidaan käyttää paremminkin - nimittäin paluumuuton kannustimiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää














