Wihonen: Onko yrittämisen jatkuva rajoittaminen oikeasuhtaista?

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen yrittäjien asemasta koronapandemian ja rajoitusten keskellä.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet merkittävällä tavalla monen yrityksen toimintaa viimeisten kahden vuoden aikana.

– Erityisesti ravintola- ja matkailualalla yleisö- ja aukiolorajoitukset eivät mahdollista taloudellisesti kestävää toimintaa. Monet yritykset ovat pandemian aikana nähneet pientä helpotusta kesäisin, mutta normaaliin toimintaan ei ole juuri pystytty palaamaan, Wihonen toteaa.

Käsittelyt keskitetty ja odottelu kuukauden mittainen

Yrittäjille on tarjottu erilaisia tukia, mutta esimerkiksi väliaikainen yrittäjien työmarkkinatuki lakkautettiin marraskuussa vedoten siihen, että koronapassin avulla päästään normaaliin toimintaan.

– Ei mennyt kauaa, kun koronatilanteen todettiin heikentyneen ja palattiin jälleen rajoitusten aikaan. Nyt on jälleen nähty, että rajoituksia jatketaan ilman selvää kuvaa toiminnan jatkamisesta, Wihonen kuvaa parin viime kuukauden tilannetta.

Nyt työmarkkinatukea ollaan palauttamassa, mutta moni yrittäjä on joutunut tässä välissä olemaan käytännössä ilman tuloja. TE-toimistojen ja Kelan kautta on saatavilla muun muassa toimeentulotukea, mutta tällä hetkellä käsittelyajat ovat ruuhkautuneet ja päätöksissä kestää liki kuukauden, jopa ylikin. Ja tukia saadakseen yrittäjät joutuvat jopa ajamaan yrityksen toiminnan alas.

– Saamassani kansalaispalautteessa ihmetellään, miksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueen tuenhakijoiden päätöksiä käsitellään Uudenmaan TE-keskuksessa. Nopeampaan käsittelyyn keskittäminen ei selvästi ole ainakaan johtanut, Wihonen sanoo.

Yrittäjien mielenterveys koetuksella

– Ymmärretäänkö hallituksessa, mikä hinta rajoituksilla käytännössä on? Yritysten ja yhteiskunnan toimintaa ollaan hyvin herkästi valmiita rajoittamaan, mutta rajoitusten purkamisella ei tunnu olevan minkäänlaista kiirettä. Rajoituksia jatketaan ilman, että tarjotaan selkeitä mittareita ja perusteluita siitä, miten rajoitukset käytännössä vaikuttavat eri toimialoilla, Wihonen ihmettelee.

– Julistetaan uusia tukitoimia, mutta käytännössä tämä tarkoittaa lisää odottelua, paperityötä ja lisää odottelua. Kaiken tämän aikaa yrittäjät joutuvat katsomaan, kun kulut juoksevat ja tuloja ei ole.

Wihosen mukaan riskit kuuluvat yrittämiseen, mutta yksikään yritys tai yrittäjä ei ole voinut varautua siihen, että toiminta käytännössä kielletään mielivaltaisesti lyhyellä varoitusajalla ilman minkäänlaista kuvaa siitä, milloin toimintaa voi jatkaa.

Onko rajoitustoimien hintaa punnittu?

Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo tehostetusti ja nopeutetusti tukea koronarajoitusten takia hätään joutuneita yrittäjiä ja turvata heidän toimeentuloaan. Hän haluaa tietää myös, miten toimeentulohakemusten käsittelyn keskittäminen Pohjois-Karjalasta Uudenmaan TE-toimistolle on nopeuttanut käsittelyaikoja ja voivatko hakijat olettaa, että hakemuksia käsiteltäisiin nopeammin kuin kuukaudessa.

Lisäksi Wihonen perää hallitukselta ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöltä vastausta siihen, onko rajoitustoimien aiheuttamien haittojen vaikutusta ja hintaa yrityksille ja yhteiskunnalle punnittu ja ovatko voimassa olevat rajoitukset olleet oikeasuhtaisia ja vaikuttavia estääkseen omikron-variantin leviämistä.