Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Kolumni: Onko vasemmalla valehtelu reilummin tekemistä?

Naisten kokoaikatyö ja vahva osallistuminen työelämään tekevät maastamme esimerkillisen Euroopassa

Britannia ja Ranska kiristävät otetta kanaalin ylittäjistä – oppositio arvostelee sopimusta ankarasti

Presidentti Trump evakuoitiin kirjeenvaihtajien illalliselta – epäilty ampuja on opettaja

Purra Ykkösaamussa: Hyvinvointivaltio ei kestä ilman selkärankaisia päätöksiä

Epävakaa veropolitiikka on myrkkyä taloudelle – opposition hötkyilyyn ei pidä mennä mukaan

Seppänen: Peruskoulun arviointi tarvitsee selkeämmät rakenteet ja kansallista vertailtavuutta

Strandman tyytyväinen yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilun jatkumisesta: Hoitoon pääsy helpottuu

Junnila: Naton putkiverkosto ulotettava Suomeen ja Ruotsiin

Kun eliitti rikastuu enemmistön kustannuksella – yhteismaan ongelma selittää nykyaikaa

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Kolumni: Kaikki tietää

SDP:n Tuppurainen jäi kiinni valehtelusta – Vigelius: ”Epärehellistä sumutusta’’

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

TE-toimistot

Hallitus keventää työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia, jotta rajallista resurssia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen pitää hallituksen uusia esityksiä tervetulleina.

Joulukuussa 2023 työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle toimitetussa selvityksessä nousi esille, että nykyinen asiakaspalvelumalli ei oikein toimi. Toteutuma asiakastapaamisten sekä työnhakuvelvoitteiden osalta on jäänyt kolmanneksen arvioitua alemmalle tasolle. TE-toimistojen ja kuntakokeilujen henkilöstön arvion mukaan nykyinen asiakaspalvelumalli ei mahdollista yksilöllisten palveluiden tarjoamista niille asiakkaille, jotka palvelusta eniten hyötyisivät.
Nyt työvoimapalveluiden lakisääteistä palveluprosessia kevennetään, jotta rajallista resurssia voidaan käyttää tarkoituksenmukaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Alkukartoitukseen ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen panostetaan. Virkailijalle annetaan enemmän harkintavaltaa ja velvoitetaan yksilölliseen työllistymisen edistämiseen.
Työllistämistä edistäviä palveluja kehitettävä
Perussuomalaisten työelämä- ja tasa-arvovaliokuntavastaava Jorma Piisinen pitää hallituksen uusia esityksiä tervetulleina.
&#8211; Tässä otetaan meille tullutta palautetta huomioon. Kun työttömiltä leikataan, on tärkeää, että samalla myös työllistymistä edistäviä palveluita kehitetään.
&#8211; Kun esimerkiksi työnhakijan, jonka työttömyys on päättymässä kolmen kuukauden kuluessa tai joka on aloittamassa kolmen kuukauden kuluessa varusmies- tai siviilipalveluksen tai perhevapaan, ei tarvitsisi mennä työnhakukeskusteluihin, vapautuu työvoimaviranomaisten resursseja palvelemaan niitä työnhakijoita, jotka tarvitsevat enemmän palvelua.
Työttömät eivät ole kaikki samassa tilanteessa
Piisisen mukaan kaikille ei voi kohdistaa samanlaisia palveluja, koska työttömät työnhakijat ovat kirjava joukko.
&#8211; Heitä ei voi siis käsitellä yhtenä samanlaisena joukkona. Asiantuntijan harkintavaltaa ja palveluiden tarkoituksenmukaisuutta on pohdittava tarkemmin kaavamaisten menettelyjen sijaan.
&#8211; Työvoimapalvelut ovat isossa muutoksessa nyt, kun tehtävät siirtyvät kunnille vuoden 2025 alussa. Tämä luo mahdollisuuksia parantaa käytäntöjä paremmin työnhakijoita palvelevaksi ja parempiin tuloksiin pääsemiseksi, sanoo Piisinen.
Tärkeintä on työllistymisen helpottaminen
Työttömyyskassoille annetaan mahdollisuus tarjota työllisyyttä edistäviä palveluja. Käytännössä se tarkoittaa työnvälitystä, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita, asiantuntija-arviointeja ja valmennuksia.
&#8211; Ne tulevat julkisten palveluiden rinnalle, eivätkä ne ole velvoittavia. Niihin osallistuminen on siis täysin vapaaehtoista, ja työttömyyskassa saa itse päättää, järjestääkö näitä palveluita vai keskittyykö se jatkossakin perustehtäviensä hoitoon.
&#8211; Tärkeintä on, että yritämme helpottaa työllistymistä kaikin keinoin.
&nbsp;

Piisinen: Hallitus parantaa työttömien palveluja

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-hallituksen-suunnitelmista-tukea-yrittajia-ja-yrittamista-koronapandemian-keskella">kirjallisen kysymyksen</a> yrittäjien asemasta koronapandemian ja rajoitusten keskellä.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan koronarajoitukset ovat vaikeuttaneet merkittävällä tavalla monen yrityksen toimintaa viimeisten kahden vuoden aikana.
&#8211; Erityisesti ravintola- ja matkailualalla yleisö- ja aukiolorajoitukset eivät mahdollista taloudellisesti kestävää toimintaa. Monet yritykset ovat pandemian aikana nähneet pientä helpotusta kesäisin, mutta normaaliin toimintaan ei ole juuri pystytty palaamaan, Wihonen toteaa.
Käsittelyt keskitetty ja odottelu kuukauden mittainen
Yrittäjille on tarjottu erilaisia tukia, mutta esimerkiksi väliaikainen yrittäjien työmarkkinatuki lakkautettiin marraskuussa vedoten siihen, että koronapassin avulla päästään normaaliin toimintaan.
&#8211; Ei mennyt kauaa, kun koronatilanteen todettiin heikentyneen ja palattiin jälleen rajoitusten aikaan. Nyt on jälleen nähty, että rajoituksia jatketaan ilman selvää kuvaa toiminnan jatkamisesta, Wihonen kuvaa parin viime kuukauden tilannetta.
Nyt työmarkkinatukea ollaan palauttamassa, mutta moni yrittäjä on joutunut tässä välissä olemaan käytännössä ilman tuloja. TE-toimistojen ja Kelan kautta on saatavilla muun muassa toimeentulotukea, mutta tällä hetkellä käsittelyajat ovat ruuhkautuneet ja päätöksissä kestää liki kuukauden, jopa ylikin. Ja tukia saadakseen yrittäjät joutuvat jopa ajamaan yrityksen toiminnan alas.
&#8211; Saamassani kansalaispalautteessa ihmetellään, miksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueen tuenhakijoiden päätöksiä käsitellään Uudenmaan TE-keskuksessa. Nopeampaan käsittelyyn keskittäminen ei selvästi ole ainakaan johtanut, Wihonen sanoo.
Yrittäjien mielenterveys koetuksella
&#8211; Ymmärretäänkö hallituksessa, mikä hinta rajoituksilla käytännössä on? Yritysten ja yhteiskunnan toimintaa ollaan hyvin herkästi valmiita rajoittamaan, mutta rajoitusten purkamisella ei tunnu olevan minkäänlaista kiirettä. Rajoituksia jatketaan ilman, että tarjotaan selkeitä mittareita ja perusteluita siitä, miten rajoitukset käytännössä vaikuttavat eri toimialoilla, Wihonen ihmettelee.
&#8211; Julistetaan uusia tukitoimia, mutta käytännössä tämä tarkoittaa lisää odottelua, paperityötä ja lisää odottelua. Kaiken tämän aikaa yrittäjät joutuvat katsomaan, kun kulut juoksevat ja tuloja ei ole.
Wihosen mukaan riskit kuuluvat yrittämiseen, mutta yksikään yritys tai yrittäjä ei ole voinut varautua siihen, että toiminta käytännössä kielletään mielivaltaisesti lyhyellä varoitusajalla ilman minkäänlaista kuvaa siitä, milloin toimintaa voi jatkaa.
Onko rajoitustoimien hintaa punnittu?
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo tehostetusti ja nopeutetusti tukea koronarajoitusten takia hätään joutuneita yrittäjiä ja turvata heidän toimeentuloaan. Hän haluaa tietää myös, miten toimeentulohakemusten käsittelyn keskittäminen Pohjois-Karjalasta Uudenmaan TE-toimistolle on nopeuttanut käsittelyaikoja ja voivatko hakijat olettaa, että hakemuksia käsiteltäisiin nopeammin kuin kuukaudessa.
Lisäksi Wihonen perää hallitukselta ja erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöltä vastausta siihen, onko rajoitustoimien aiheuttamien haittojen vaikutusta ja hintaa yrityksille ja yhteiskunnalle punnittu ja ovatko voimassa olevat rajoitukset olleet oikeasuhtaisia ja vaikuttavia estääkseen omikron-variantin leviämistä.
&nbsp;

Wihonen: Onko yrittämisen jatkuva rajoittaminen oikeasuhtaista?

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranteen mukaan huoli pohjoismaisen työvoimapalvelumallin rahoituksen riittävyydestä on aiheellinen, mutta eniten pitäisi olla huolissaan työvoimapalveluiden ja pohjoismaisen mallin vaikuttavuudesta.

&#8211; Työvoimapalveluiden piirissä on jo nyt kasvava joukko aikuisia ja ikääntyviä ihmisiä, joiden paikka ei todellakaan ole vielä siellä. Lisäksi tilanteet lasten ja nuorten perheissä, varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa, lastensuojelussa, kouluterveydenhuollossa ja edelleen toisella asteella ja siitä eteenpäin ovat suorastaan sydäntä raastavia, ja heikkenevät edelleen, Lulu Ranne sanoo.
&#8211; Putki kodeista koulujen kautta työelämän kuvitelluille porteille tuottaa yhä lisääntyvän määrän nuoria, joita työvoimapalvelut eivät mitenkään kykene auttamaan, ja jotka ovat siellä väärässä paikassa.
Palveluprosessit ovat rikki
Ranne kertoo työvoimapalveluiden IT-järjestelmien ja palveluprosessien olevan sellaisessa kunnossa, ettei mikään määrä lisää rahaa ja henkilöresursseja sanottavasti paranna lopputulosta.
Työllisyyden kuntakokeilu on paitsi tehnyt ongelmat näkyvämmiksi ja pahentanut niitä, luonut myös kokonaan uuden ongelmakentän ja menopohjan kunnille.
&#8211; Raa’alla voimalla ja resurssoinnilla tämä ongelma ei ratkea, vaan pahenee. Jos palveluiden kautta sitten joku on esimerkiksi palkkatuella palkattukin, saa maksatuksia odottaa pahimmillaan parikin kuukautta. Kun prosessit ja järjestelmät ovat rikki, henkilöresurssien lisääminen ei auta. Etenkään, jos lisääminen tarkoittaa vain lisääntyviä väliportaita ja niiden pikkupomoja.
&#8211; Johtamisen kehittäminen tarkoittaa vähemmän pomoja, ei enemmän. IT-uudistusta hallitus toki suunnittelee, mutta 100 miljoonan uudistus ei ratkaise asioita, kun sekään ei pohjaudun ruohonjuuritason ongelmien ratkaisemiseen ja sujuviin prosesseihin, Ranne sanoo.
TE-toimistot tyhjänpantteina
Ranteen kentältä kuuleman mukaan työvoimapalvelut eivät edusta erittäin suurelle osalle Suomen työnantajia minkäänlaista mahdollisuutta hankkia osaavaa tai edes työnantajan toimin koulutettavissa olevaa työvoimaa. Samaa kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tuore raportti: työvoiman hankinta TE-toimistojen kautta on laskenut vuodesta 2016 tasaisesti joka vuosi.
&#8211; Sama ongelma on vaivannut jo pitkään ja vaivaa kasvavassa määrin toisen asteen koulutusta. Valmistuvien valmiudet ovat niin puutteelliset ja ongelmat niin moninaiset, ettei valtaosalla työnantajista ole mitään mahdollisuuksia kompensoida niitä työpaikoilla. Toisen asteen ongelmat juontuvat kodeista ja myös peruskoulusta, kuten tuore Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVIn arvio matematiikan osaamisesta 9. luokan lopussa osaltaan osoitti.
”Hölmöläisten hommaa”
Tuloksena työvoimapalveluista on tullut yksi sote-organisaatio muiden perään, joka epätoivoissaan pyörittää erilaisissa palveluissa kasvavaa joukkoa ihmisiä, jotka eivät hyödy niistä minkään vertaa, Ranne jatkaa.
&#8211; On kertakaikkisen hölmöläisten hommaa antaa ensin sosiaalisten, psyykkisten, fyysisten ja kognitiivisten ongelmien kertyä vauvasta nuoreen aikuiseen asti ja palkata sitten 1 200 uutta työntekijää ratkomaan niitä työvoimapalveluissa.
Hallituksen realismi kateissa 
 
Ranne tuskailee, miten nykyinen ja nyt lisärahoitettava pohjoismainen malli ei palvele aidosti työllistettävissä olevia ihmisiä eikä työnantajia.
&#8211; Ongelma ei ole raha, sitähän palaa tähtitieteellinen summa. Ongelmana ovat uskomattoman kehnot ja tehottomat järjestelmät, prosessit ja organisaatiot, sekä palveluiden kohdistuminen ihmisten elinkaaren vääriin kohtiin. 1 200 uuden niin sanotun asiantuntijan palkkaaminen ja lykkääminen ennestään äärirajoilla ponnistelevaan organisaatioon perehdytettäväksi, tai oikeammin uimakoulutettavaksi, osoittaa hallitukselta taas kerran täydellistä realismin ja mittaluokkien tajun puutetta.
&#8211; Jos haluamme, että tilanne alkaa edes muutaman vuoden päästä helpottaa, paukut pitäisi nyt laittaa lasten ja nuorten perheisiin, varhaiskasvatukseen, peruskouluun, lastensuojeluun ja kouluterveydenhuoltoon, muiden muassa. 70 miljoonalla ja 1 200 uudella työntekijällä hallitus ostaa vain lisää kaaosta, Ranne varoittaa.

Ranne: Pohjoismainen työvoimapalvelumalli työllistää vain virkailijoita – ”Hallitus ostaa 70 miljoonalla lisää kaaosta”

Tiistaina yt-neuvotteluiden piirissä oli TEM:n tietojen mukaan jo liki 403 000 suomalaista. Perussuomalaiset kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa esittävät määräaikaista poikkeuslakia nopeuttamaan työttömyysetuuksien käsittelyä.
 
&#8211; Koronakriisin takia lomautus tai irtisanominen uhkaa satojatuhansia suomalaisia ja hallitus ryhtyi sinänsä oikeansuuntaisiin toimenpiteisiin helpottaakseen palkkatulonsa menettäneiden asemaa. Hallitus ei kuitenkaan poistanut edellytystä työvoimapoliittisesta lausunnosta ennen työttömyysetuuden maksamista. Vaikka oikeus etuuteen syntyisi ensimmäisestä lomautus- tai työttömyyspäivästä lähtien, se ei pelasta tilannetta, jos rahojen saamista joutuu odottamaan viikkoja tai jopa kuukausia TE-toimistojen ja työttömyyskassojen ruuhkauduttua, perussuomalaisten kansanedustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen huomauttavat.
Lausunto tehtävä yrityskohtaisesti
TE-toimistojen ja työttömyyskassojen resurssit on mitoitettu normaalitilanteeseen, eikä siihen, että työttömien tai lomautettujen määrä kasvaa noin kuukauden aikana sadoilla tuhansilla.
&#8211; Keskeinen ongelma on se, että jokainen hakija tarvitsee henkilökohtaisen työvoimapoliittisen lausunnon, vaikka yritys irtisanoisi tai lomauttaisi samalla perusteella koko henkilöstönsä.
&#8211; Täsmäratkaisu tähän tilanteeseen olisi määräaikainen laki, joka mahdollistaisi sen, ettei jokaisen koronakriisin takia irtisanotun tai lomautetun työntekijän kohdalla erillistä työvoimapoliittista lausuntoa tarvittaisi, vaan lausunto tehtäisiin yrityskohtaisesti. Tämä vähentäisi TE-toimistojen työkuormaa merkittävästi ja nopeuttaisi tukien saamista maksatukseen, kolmikko esittää.
Käsittelyä nopeutettava kaikin keinoin
Prosessin nopeuttaminen on tarpeen, jotta ensisijaisen etuuden maksamisen viivästyminen ei aiheuttaisi ruuhkaa Kelan luukulle.
&#8211; Käsittelyä on pyrittävä nopeuttamaan kaikin keinoin, jotta ihmiset eivät joudu hakemaan toimeentulotukea, koska työttömyysetuuksien käsittely ja maksatus tökkii. Jos työvoimapoliittisia lausuntoja ei saada ajoissa ja työttömyyskorvausten maksatus viivästyy, ihmisten on pakko hakea muita etuuksia. Tällöin ruuhkautetaan tarpeettomasti Kela. Lisäksi maksatuksen viivästyminen voi aiheuttaa laajalti maksukyvyttömyyttä tai pakottaa ihmiset ottamaan pikavippejä, mikä pahentaa ongelmia entisestään, kansanedustajat varoittavat.
Perussuomalaiset tarjoaa hallitukselle täyden tukensa, jotta se valmistelisi välittömästi tarvittavat lainsäädännölliset ratkaisut nopeuttamaan etuuksien käsittelyä ja maksatusta.

Perussuomalaiset: Työttömyysetuuksien maksatusta nopeutettava poikkeuslailla