Euroalueen inflaatio kiihtyi ennakkotietojen mukaan marraskuussa 4,9 prosenttiin lokakuun 4,1 prosentista. Lukema on kaikkien aikojen ennätys. Euroopan keskuspankki väittää, että ostovoiman haihtuminen hidastuu ensi vuoden aikana tuotannon pullonkaulojen helpottaessa.

Merkittävin hintoja nostava tekijä oli energian hintojen nousu. EKP:n keskeiseksi mittarikseen väittämä pohjainflaatio jatkoi nousuaan 2,6 prosenttiin. Lukema oli selvästi keskuspankin kahden prosentin tavoiterajan yläpuolella. Pohjainflaatiosta siivotaan pois energian, tupakan, alkoholin ja ruoan hintatasojen muutokset.

EKP on kertonut, ettei sillä ole oikein käytettävissään keinoja hintojen kallistumisen suitsimiseksi. Korkotason nosto auttaisi inflaation hillitsemisessä rajoittamalla kysynnän kasvusta johtuvaa inflaatiota.

Hintojen nousu voi jatkua pidempään

Keskuspankki väittää hintojen nousun johtuvan reippaasti kallistuneen energian lisäksi korona-ajan talouspoliittisista poikkeustoimista sekä tuotannon takkuamisesta erilaisten koronarajoitusten myötä.

Hiljattain löydetty omikron-muunnos voi johtaa siihen, että poliitikot päättävät lisätä rajoitustoimia. EKP:n logiikan mukaan hintoja nostava inflaatio voisi jatkua pidempään kuin tähän asti on ennakoitu.

Toisaalta poliitikkojen mahdolliset rajoitustoimet mitä ilmeisimmin vähentäisivät sekä liikenteen että teollisuuden energian tarvetta ja sitä kautta helpottaisivat energian hinnan nousupaineita.

Painetta poliittiselle kentälle

Sijoitusmarkkinoilla arvellaan enenevässä määrin, että EKP:n tulisi hillitä arvopaperiostojaan rajusti kohonneen inflaation vuoksi, sillä hinnat ovat jo riistäytymässä keskuspankin käsistä.

Inflaatio syö ostovoimaa sitä enemmän, mitä korkeampi inflaatioprosentti on. Suuret inflaatiolukemat ovat omiaan aiheuttamaan paineita poliitikoille. Esimerkiksi Turkin noin 20 prosentin inflaatio on saanut yhden maan kansanedustajan kehottamaan kansalaisia ainoastaan syömään aiempaa vähemmän.

Henri Alakylä