

Viikon 8/2023 luetuin
Wille Rydman kävi taistoon lähes mahdotonta ylivoimaa vastaan, ja nyt vaaka kääntyy – Helsingin Sanomia epäillään törkeästä kunnianloukkauksesta, Rydman julkaisee kirjan ”Salaisuus, jota ei ollut”
Wille Rydman on juuri julkaissut elämäkerrallisen kirjan ”Salaisuus jota ei ollut”. Kirja on vapaasti verkosta ladattavissa. Siinä hän kertoo oman näkökulmansa Helsingin Sanomien julkaiseman häväistysjutun taustoista. Suomen Uutiset haastatteli Rydmania tuoreeltaan.
Wille Rydman, kirjasi on nyt julki; miksi se oli kirjoitettava?
– Koko kesäisen HS-jutun muotoutumiseen liittynyt vyyhti on niin uskomaton kokonaisuus, ettei sen läpikäynti pelkästään blogitekstien kautta olisi nähdäkseni edes mahdollista. Kuitenkin tapaus on yhteiskunnallisestikin sen verran merkittävä, että se ansaitsee tulla kerrotuksi. Samalla katsoin tarpeelliseksi kuvata myös sitä poliittista ympäristöä, jossa kokoomuslaisena elin. Kirjoittaminen oli itselleni eräänlaista terapiaakin, kun sain sen kautta jäsennetyksi kaiken koetun. Kirjoittaminen on aiemminkin ollut minulle ominainen tapa käsitellä vaikeita asioita.
Sinusta tuli HS-kohun myötä julkista riistaa. Miten HS-kohu vaikutti sinuun ihmisenä?
– Kirjassa olen kuvannut varsin yksityiskohtaisestikin viikkoja häväistysjutun julkaisun molemmin puolin. Ne olivat hyvin rankkoja aikoja. Olen kuitenkin hyvin sitkeää tekoa, ja onnistuin pääsemään synkimmistä hetkistä yli verrattain nopeasti. Olen pyrkinyt siihen, etten antaisi kaiken tapahtuneen vaikuttaa itseeni ihmisenä. Totta kai jokin jälki aina jää, mutta olen määrätietoisesti pyrkinyt siihen, että se jälki olisi mahdollisimman vähäinen.
Miten kohu vaikutti perheeseesi?
– Tapaus on ollut hyvin raskas myös kaikille ihmisille lähelläni. Niille ihmisille, jotka tuntevat minut parhaiten, on HS-jutun valheellisuus ollut luonnollisestikin aivan erityisen ilmeistä.”Tietoisesti häikäilemättömät eivät edes kadu”
Mitä median tulee kohusta oppia?
– HS-juttu oli tekijöiltään täysin tietoista työtä. Jutun laatijoiden on täytynyt tietää, että he julkaisevat valheellisia väitteitä. Kyse ei siis ole virheestä, josta voisi oppia, vaan tietoisesta valinnasta toimia täydellisen häikäilemättömästi. Toistaiseksi en ole havainnut tekijöiden taholta edes katumusta.
Mitä me kaikki voimme kohusta oppia?
– En vielä osaa sanoa, onko tällä saagalla mitään erityistä opetusta. Semminkin, kun se on vielä kesken. Poliisilla on HS-juttuun liittyen käynnissä rikostutkinta, jossa epäiltyinä ovat jutun kirjoittajat sekä jutun tärkeimmät lähteet. Sen myötä voitaneen ehkä sitten lopulta arvioida, mitä tämä tapaus oikeastaan opetti.
Rydmanin kirja luettavissa täällä >
Katso myös Wille Rydmanin ”Kuka olet”-henkilökuva:
MARIA ASUNTA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Wille Rydman osti tilaa lauantain Hesarista, ja nyt siinä lukee: ”Kaikki, mitä tässä lehdessä sanotaan, ei ole totta” – episodi kertoo haavoittuneen lehtijätin kaikkien aikojen alennustilasta

Perussuomalaiset valitsi uudeksi elinkeinoministeriksi Wille Rydmanin

Wille Rydman elinkeinoministeriksi, Helsingin Sanomat reagoi nostamalla esiin vanhan törkyjutun – kieltäytyy kertomasta lukijoilleen, että jutusta on käynnissä rikostutkinta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.