Saksan vuodenvaihteessa voimaan astunut nettisensuurilaki on kohdannut ankaraa kritiikkiä. Sosiaalidemokraattisen oikeusministeri Heiko Maasin aloitteesta ja kristillisdemokraattien tuella Saksan lainsäädäntöön ujuttamia pykäliä vastaan ovat nyt paitsi kansallismielinen Vaihtoehto Saksalle -puolue, myös Liberaalit, Vihreät ja jopa Vasemmisto.
– Saksan vuoden alusta voimaan tullut nettisensuurilaki on kumottava heti, vaati Bildin päätoimittaja Julian Reichelt vaati 3. tammikuuta.
Digiteollisuuden etujärjestö Bitkomin toimitusjohtaja Bernhard Rohleder kertoi Financial Timesille, että Saksan oikeusjärjestelmä on yksityistetty yhdysvaltalaisille suuryhtiöille.
Nettisensuurilain kumoamista on aiemmin vaatinut Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD.
Nyt myös Vihreät, liberaalipuolue FDP ja jopa vasemmistopuolue Linke haluaa, että nettisensuurilaki kumotaan, Deutsche Welle kirjoittaa. Linken ryhmäjohtajan Sahra Wagenknechtin mukaan sensuurilaki on suorastaan ”isku oikeusvaltion kasvoihin”.
Nettisensuurilaissa on jo toteutunut historian ironia. Saksalaisessa mediassa arvellaan, että nettisensuurin isä Heiko Maasin twiitti, jossa hän nimitti Saksan keskuspankin entistä johtajaa ja Saksan maahanmuuttolinjaa arvostellutta Thilo Sarrazinia idiootiksi, on tulkittu tai ilmiannettu vihapuheena, kirjoittaa Berliinissä asuva suomalaistoimittaja Pertti Rönkkö Facebookissa.
Palvelun tarjoajan on poistettava tällaiset viestit 24 tunnin sisällä enimmillään 50 miljoonan euron sakon uhalla. Ministerin twiittaus on vuodelta 2010.
– Oikeusministeri Maasista tuli ilmeisesti oman nettilakinsa uhri, otsikoi Berliner Morgenpost.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
