

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
2 000 turvapaikanhakijaa käväisi Filipstadin pikkukaupungissa- muodostui varjoyhteiskunta, kaupunki kaupungin sisälle
RUOTSI | Vuonna 2015 Filipstadiin majoitettiin vastoin kaupungin tahtoa 2 000 turvapaikanhakijaa. Dagens Nyheterin kolumnisti palasi lapsuutensa maisemiin osallistuakseen poliisin suojaamalle turvakävelylle kaupungin keskustassa. Perillä odotti yllätys: isovanhempien huvilasta oli tehty moskeija eikä kylillä näkynyt ketään.
Filipstad on ollut maahanmuuttokeskustelun polttopisteessä viimeiset kuusi vuotta. Sitä on pidetty konkreettisena esimerkkinä Ruotsin pieleen menneestä maahanmuuttopolitiikasta ja se totaalisesta romahduksesta. Kaupunki jopa mainittiin vuonna 2017 pakolaismusikaalissa kaikkein eniten helvettiä muistuttavana paikkakuntana Ruotsissa.
Suuren pakolaisaallon tuoksinassa muuttotappiosta kärsivään Filipstadiin asutettiin 2 000 turvapaikanhakijaa. 10 000 asukkaan kaupunkiin. Mikään kaupunki ei voi selvitä moisesta, eikä selvinnyt myöskään Filipstad.
Kaupunkiin muodostui varjoyhteiskunta, kaupunki kaupungin sisälle. Maahanmuuttajat ja alkuperäisasukkaat tuijottelivat toisiaan torilla. Ruotsin Rikostutkimuskeskuksen selvityksestä kävi ilmi, että 40 prosenttia kaupungin asukkaista pelkäsi poistua asunnostaan pimeän tultua. Korkeampaa lukua ei ole mitattu edes ongelmalähiöissä.
”Vain punainen matto lattialla”
Toimittaja ja kirjailija Alex Schulman palasi lapsuutensa maisemiin luettuaan netistä kaupungissa järjestettävästä turvakävelystä. Asukkaat voivat vaellella poliisit turvanaan kaupungin keskustaa ristiin rastiin. Schulmanin mukaan ainoa vastaava aikuisille järjestetty turvaoperaatio on tapahtunut jengiväkivallan ja avoimen rikollisuuden leimaamassa Göteborgin Nordstanissa.
Ennen iltakävelyä toimittaja astuu sisään isovanhempiensa entiseen huvilaan, jossa hän on viettänyt pitkiä aikoja lapsuudessaan. Talo on ulkoisesti ennallaan mutta sisällä ovat puhaltaneet muutoksen tuulet:
– Katson olohuoneeseen, jossa isoäiti kerran istui kumartuneena kirjan ääreen ja isoisä tuijotti mamman vieressä nojatuolissa illan uutislähetystä. Kunnes kyllästyi uutisissa kuulemiinsa typeryyksiin ja painui pehkuihin. Huonekaluja ei ole enää, vain punainen matto lattialla. Ja matossa Mekan suuntaa osoittavat nuolet. Hallissa oli ennen kukkia vaasissa mutta nyt tilaa hallitsevat arabiankieliset kirjoitukset seinillä ja kirjahylly, jossa on kymmenittäin Koraaneja. 12 000 teoksen kirjasto on muuten tyhjä, ainoastaan puhujapönttö odottaa imaamia ja rukoilijoita.
Väki lähti mutta pelko jäi
Turvakävelylle kokoontui kolumnistin lisäksi parikymmentä kaupunkilaista, kaksi poliisia sekä kaupungin turvallisuuspäällikkö. Kävelyn aikana joukko tapaa ulkona kaupungilla yhden ihmisen, joka hänkin katoa sisälle poltettuaan tupakkansa. Toimittaja tajuaa hiljalleen, mistä on kyse: Aika on taas muuttunut ja menneestä on jäänyt jäljelle vain pelko.
Asukkaat ovat nimittäin taas lähteneet. Ensimmäisen kerran 1980-luvulle tultaessa ja nyt taas uudelleen. Vastoin kaupungin tahtoa paikkakunnalle asutetut ovat äänestäneet jaloillaan ja oma-aloitteisesti muuttaneet muualle. Kaikki on tapahtunut vieläpä erittäin nopeasti.
Pakolaisena maahan saapunut väki on siirtynyt suurkaupunkeihin, joissa he uskovat voivansa paremmin toteuttaa unelmansa. Jäljelle ovat jääneet alkuperäiset asukkaat, jotka eivät vieläkään uskalla mennä ulos.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- maaltamuutto Göteborg Nordstan Alex Schulman tuvapaikanhakijat pikkukaupunki Filipstad varjoyhteiskunta epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka suurkaupungit Moskeija maahanmuuttajat pakolaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maahanmuuton ongelmia ei voida ratkaista kotouttamisella, ei auttamisella eikä ymmärryksellä – Purra: ”Vain tämä auttaa”

Suomessa toimivia rikollisryhmiä yhdistävät Lähi-idän kieli ja kulttuuri – Koponen: ”Keskustan mielestä haitallisesta maahanmuutosta puhuminen tuntuu olevan leikinlaskun paikka”

Kolme uutta aluetta Ruotsin ongelmalähiöiden listalle – tunnusmerkit rikollisuuden keskittyminen, vaikenemisen kulttuuri ja poliisin vaikeus tehdä työtään

Ohisalon vastaus välikysymykseen kiersi koko ongelman – hallitus helpottamassa haitallista maahanmuuttoa yli hallitusohjelman kirjausten

Immonen: Maahanmuutto ei ole rikkaus ja voimavara vaan valtava taloudellinen rasite – ”Suomella käsillä viimeiset hetket kääntää suunta”

Kiirastorstai päättyi kaaokseen Linköpingissä: Poliisiautot tuusan nuuskaksi ja tuleen – virkavallan varusteet mellakoitsijoille
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.