Viikonlopun aikana Kreikan hallitus on esittänyt puhelinkokouksessa uuden ehdotuksen sopimuksen pohjaksi. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi sen olevan hyvä pohja. Myös velkojat ovat hieman hellittäneet ja kuorruttaneet tarjoustaan. Siihen liittyisi muun muassa investointiohjelma Kreikalle EU-rahoilla.
Sopimusta ei tullut maanantain kokouksessa, sillä velkojat eivät ehtineet tutustua luonnokseen. Kreikan kysymykseen velkojat ovat kuitenkin valmiita jatkamaan neuvotteluja vielä maanantainkin jälkeen. Seuraavaksi neuvotellaan keskiviikkona. Torstaina ja perjantaina on EU-päättäjien kokous, missä Kreikan ongelmaan voidaan etsiä ratkaisua.
Mikäli sopimukseen päästään, tulee sopimus vielä hyväksyttää Kreikan parlamentissa, mikä voi osoittautua haasteelliseksi. Lisäksi Saksan parlamentaarikoilta alkaa kärsivällisyys olla koetuksella.
Kreikka on ilmoittanut, ettei sillä ole varaa maksaa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n noin 1,5 miljardin euron lainaerää takaisin kesäkuun viimeisenä päivänä. IMF:n johtaja Christine Lagarde on puolestaan todennut, ettei laiminlyöntiä tulla katsomaan läpi sormien. Lagarde kertoi, että rahojen puuttuessa heinäkuun ensimmäisenä päivänä Kreikan todetaan sortuneen maksuhäiriöön, eikä Kreikalle anneta maksun suorittamiseen viivästysaikaa.
EKP turvaa kreikkalaispankkeja lähes päivittäin
EKP nosti Kreikan ELA-hätärahoituksen kattoa keskiviikkona 1,1 miljardilla eurolla 84,1 miljardiin euroon. Torstain aikana kreikkalaisten pankkitalletuksia nostettiin kuitenkin hieman yli miljardin euron edestä. Toisin sanoen, keskiviikon lisäys katosi pankeista yhden vuorokauden aikana.
Perjantaina hätärahoitusta myönnettiin lisää 1,8 miljardia euroa. Viikonlopun aikana automaattinostot nostivat koko viime viikon talletuspaon lähes kuuteen miljardiin euroon. Maanantaina EKP antoi Kreikan keskuspankille luvan lisärahoittaa maan pankkeja noin kahdella miljardilla eurolla. Viiden päivän sisällä EKP on tilkinnyt kreikkalaispankkeja kolmasti. Yleensä hätärahoituksen määrä arvioidaan viikoksi kerrallaan. Lähes päivittäinen kokoontuminen kielii syvästä huolesta. Talletusten nosto voi voimistua täysimittaiseksi paniikiksi.
Myös ennen tiistaiaamua EKP:n odotetaan toimivan. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi, että kreikkalaispankkeja pidetään pystyssä niin kauan kuin toisen lainaohjelman pidennys on voimassa. Ilman jatkosuunnitelmia ohjelma erääntyy kesäkuun lopussa.
Maanantain lyhyessä kokouksessa käytiin keskustelua myös talletuspaon hillitsemisestä pääomakontrollien avulla. Kreikan hallitus on kuitenkin jyrkästi rajoituksia vastaan. Kreikkalaispankit ovat asettaneet epävirallisen 3 000 euron nostorajoituksen, sillä maanantaina kreikkalaistilit tyhjenivät 1,6 miljardilla eurolla.
Syrizanuoret: Ei ole mitään hävittävää
Kreikan pääkaupungissa Ateenassa Syrizan nuorisojärjestö on järjestänyt perjantaina hallitusta tukevan mielenosoituksen. Talouslehti Financial Timesin haastatellut nuoret kertovat, ettei Kreikan hallituksen tule antaa yhtään periksi.
Nuorilla ei ole mitään hävittävänä. Monet ovat työttöminä, eikä tulevaisuuskaan näytä hyvältä.
– Valinta vyönkiristyksen jatkon ja kaaoksen välillä? Kaaos, toteaa vasta 26-vuotias Iasonas Schinas FT:lle.
– Viiden viimeisen vuoden aikana elämämme on tuhottu, hän jatkaa.
Kreikan parlamenttitalon edustalla, Syntagma-aukiolla, on lisäksi järjestetty muita mielenilmauksia, myös sopimuksen pääsyn puolesta.
Kreikkalaispankit eivät selviäisi edes sopimuksen synnyttyä
Kreikan neljän suurimman pankin koko pääoma on vaarassa pyyhkiytyä pois tuottamattomien luottojen aiheuttamien tappioiden vuoksi. Tuottamattomia luottojen yhteenlaskettu nimellisarvo on rutkasti suurempi kuin pankkien pääoma. Luotto tulkitaan tuottamattomaksi, kun sitä ei olla hoidettu asianmukaisesti 90 päivään. Neljä suurinta pankkia vastaa 91 prosenttia maan pankkisektorista, uutistoimisto Bloomberg kirjoittaa.
Eurossa tai euron ulkopuolella, sopimuksella tai ilman, koko Kreikan pankkijärjestelmä on luhistumassa. EKP:n valvontavastuu näistä pankeista ensi vuoden alussa.
Pankkien pääomitus jää muun euroalueen harteille, jos Kreikka jatkaa euromaana. Omassa valuutassa Kreikka joutuisi kansallistamaan pankkinsa ja pääomittamaan ne omalla valuutallaan Kreikan itsenäisen keskuspankin avulla.
Kreikkalaispankkeja on pääomitettu tukipakettirahoilla jo kahteen otteseen. Pankkien pääomasta yli puolet on lisäksi laskennallisia verosaamisia, joita Euroopassa ei jatkossa hyväksytä pankin pääomaksi sen arvaamattoman luonteen vuoksi. Verosaamisia voi käyttää verovähennyksenä silloin, kun pankki tekee voittoa. Ne poikkeavat aidosta pääomasta siten, ettei niillä voi kattaa tappioita.
Neljällä pankilla on nyt 59 miljardin euron edestä sellaisia tuottamattomia tai jo uudelleenjärjestettyjä luottoja, joita pankit pitivät hyvinä luottoina viime vuoden lopussa.
Henri Myllyniemi