

Matti Matikainen
Analyysi EU-vaaleista
EU-vaalit ovat takanapäin. Nopea analyysini oli, että kun lähes 60 % äänioikeutetuista nukahti vaaleissa, olisi nukkuvien puolue saanut 8 tai jopa 9 paikkaa unioniin. Toinen merkittävä havaintoni oli Ahvenanmaan ja Helsingin äänestysaktiivisuus. Tästä vedin johtopäätöksen, että valta keskittyi ja tietyt puolueet olivat aktiivisia näillä alueilla, kun muualta Suomesta annettiin kohtuuttomasti valtaa heille. Siitä seuraa valitettavasti jatkossa, että keskittäminen edelleen voimistuu.
Koska EU-vaaleilla on kuitenkin suuri merkitys Suomenkin lainsäädäntöön, kirjoitan kuinka useat direktiivit ohjaavat Suomen lainsäädäntöä, vaikka monien mielestä EU tuntuu etäiseltä.
Otan esimerkin; Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristönsuojelulaiksi ja laiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta on ympäristövaliokunnassa loppusuoralla. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ympäristönsuojelulaki.
Ainakin seuraavat direktiivit vaikuttavat valmistelun alla olevaan ympäristönsuojelulakiin: Teollisuuspäästödirektiivi, Jätedirektiivi, YVA -direktiivi, Osallistumisoikeusdirektiivi, Vesipolitiikan puitedirektiivi ja meristrategiadirektiivi, Ympäristönlaatudirektiivi, Ympäristövastuudirektiivi, Päästökauppadirektiivi ja Päästökattodirektiivi.
Edellä luetelluilla direktiiveillä on vaikutusta ympäristönsuojelulain uudistamiseen. Uudistaminen puolestaan vaikuttaa yli 35:een Suomen lakiin.
Mitä enemmän annamme valtaa Brysseliin ja mitä vähemmän maaseudun puolustajia EU:n parlamentista löytyy, sitä pienemmäksi pieni ihminen itsensä tuntee ja sitä ahtaammalle liikkumavaaramme eduskunnassakin asetetaan.
EU:n ns. liittovaltiosopimus takaa, että kaikilla menee tasaisen huonosti. Yksittäisissä valtioissa taas vaikuttaa yhteiskuntasopimus eli vapaaehtoinen sopimus tai suostuminen, joka tarkoittaa, että yksilö luopuu joistakin oikeuksistaan sen vastikkeeksi, että yhteisö antaa hänelle jotain muuta tilalle. Meiltä viedään osa rahoistamme, mutta vastikkeeksi saamme koulutusta, terveydenhoitoa, lakia ja järjestystä. Nyt nämäkin vastikkeelliset palvelut ovat kotimaassamme edelleen heikkenemässä, kun keskittäminen jatkuu Brysseliin.
Perussuomalaisilla riittääkin töitä vajaan vuoden päästä käytäviin eduskuntavaaleihin, että Suomi pidetään asuttuna pohjoisinta ja itäisintä rajaa myöten ja palvelut turvataan tasapuolisesti kaikille asukkaille.
Martti Mölsä
kansanedustaja (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten vaali-ilta: Tupla tuli!

Tossavainen: Suomessa kolme tasasuurta puoluetta
Viikon suosituimmat

14-vuotias tyttö joutui joukkoraiskauksen uhriksi Porvoossa – poliisikansanedustaja Nieminen: Kyse on jälleen raa’asta grooming‑tapauksesta
Groomingin uhriksi joutunut lapsi nousi autoon ulkomaalaistaustaisten miesten houkuttelemana. Miehet veivät tytön syrjäiselle alueelle metsään, jossa he raiskasivat hänet.

Purra täräytti melkoisen uutisen eduskuntasalissa: EU-komissio ei vaadi Suomelta alijäämämenettelyn takia mitään lisäsäästötoimia, koska tämä hallitus on toimet jo tehnyt

Purra tyrmää Espoon koulusuunnitelman: ”Suomalaiset pannaan maksamaan epäonnistuneesta maahanmuutosta”
Espoossa on ryhdytty valmistelemaan toimia maahanmuuttajakoulujen ongelmien vähentämiseksi tasaamalla vieras- ja suomenkielisten määrää eri koulujen välillä. Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa somekanavillaan niitä päättäjiä jotka nyt esittävät maahanmuuton ongelmien ratkaisuksi keinotekoista koulujen oppilaaksiottoalueiden muuttamista.

Ruotsalainen tutkimuslaitos: Nuoret vierastavat yhä enemmän homoseksuaaleja sekä transihmisiä – ulkomaalaistaustaiset kaikkein kielteisimpiä
Ruotsalainen tutkimuslaitos on havainnut selvän muutoksen koululaisten asenteissa HBT-väkeä kohtaan. Oppilaat sietävät vähemmistöryhmistä kaikkein vähiten juuri nyt homoja, biseksuaaleja sekä transihmisiä. Asenteiden jyrkkyys yllätti tutkijan.

Kylmää kyytiä suomalaishoitajille: SDP:n Razmyar täyttäisi hoitolaitokset ulkomaalaisella työvoimalla – yksi suomenkielinen hoitaja riittäisi tukemaan muita
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman kertoo saaneensa runsaasti kiitospalautetta hoitajilta käynnistämästään keskustelusta hoitoalan kielitaitovaatimuksista. Rydman totesi viime viikolla, että keskeisissä tehtävissä toimivien hoitajien suomen ja ruotsin kielen taitovaatimuksia on syytä tiukentaa, sillä puutteellinen kielitaito voi vaarantaa potilasturvallisuuden.

Espanja laillistaa puoli miljoonaa laitonta maahanmuuttajaa, pyytää heti EU:lta apua taakanjakoon – Tynkkynen: ”Kuin suoraan sosialismin oppikirjasta”
Espanjan sosialistihallitus on juuri ilmoittanut laillistavansa massiivisen määrän laittomia maahanmuuttajia, ja heti perään Espanja pyytää EU:lta apua näiden maahanmuuttajien uudelleensijoittamiseen muihin EU-maihin. Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen lähettäisi tulijat veneillä takaisin Välimeren toiselle puolelle.

Yhdysvaltain yliopistot purkavat DEI‑käytäntöjä: ”Edes Trumpin vastustajat eivät kaipaa DEItä takaisin”
DEI‑ideologia on parhaat päivänsä nähnyt. Julkisuudessa monet ovat arvelleet näin käyneen ainakin Yhdysvalloissa, jossa useat tunnetut yritykset ovat lopettaneet julkisuushakuiset yhdenvertaisuuskampanjansa ja niihin liittyvät työtehtävät.

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomen on uskallettava ottaa käyttöön Tanskan malli
Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan suunnanmuutoksen on saatava jatkoa. Ulkomaalaisten heikko työllisyys, kasvava riippuvuus sosiaaliturvasta ja hallitsematon työperäinen maahanmuutto kuormittavat yhteiskuntaa. Ratkaisuksi Rantanen kannattaa perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran esittämää velvoittavampaa linjaa – Tanskan mallia.

Kolumni: Vihreä siirtymä meni pois muodista
Teollisuuden hätähuudot energian kalleudesta ovat saaneet Euroopan johtajat pakittelemaan aiemmasta ilmastoinnostaan, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Vinksahtaneessa Yle-artikkelissa hypetetään ulkomaalaisten työllisten määrän kasvua – Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen vääristelyjä
Yleisradio hehkuttaa vailla pidäkkeitä, kuinka työllisyyden kasvu on 2020-luvulla tullut lähes kokonaan ulkomaalaistaustaisilta jättäen samalla kätevästi kertomatta ei-työllisten ulkomaalaisten määrän paisumisesta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija oikoo nyt Ylen harrastamaa osatotuuksien paisuttelua.
















