

Mikko Stig Lehtikuva
”Antieurooppalainen” – Portugalin presidentti hylkäsi parlamentin esittämän hallituspohjan
Portugalin presidentti kieltäytyi nimittämästä parlamentin jo hyväksymää vasemmistohallitusta ”antieuroopppalaisuuden” takia. Uudeksi pääministeriksi nimitettiin sama kuin aiemmin ja nyt maa on vaarassa ajautua hallituskriisiin.
Portugalin parlamenttivaalit 4. lokakuuta päättyivät epäselvään lopputulokseen. Eurokriisistä seuranneeseen säästökuuriin ja valtapuolueiden korruptioskandaaleihin kyllästyneet äänestäjät siirsivät kannatustaan hallituspuolueilta EU- ja euroskeptiselle vasemmistolle.
Vaaleissa menestynyt vasemmistopuolue PS ilmoitti vaalien jälkeen, ettei se halua muodostaa hallitusta radikaalin vasemmiston ja kommunistien kanssa, vaan tähtäisi ennemmin hallitusyhteistyöhön keskustaoikeiston ja sosialidemokraattien kanssa. PS:n Antonio Costan neuvottelut sateenkaarihallituksesta ajoivat kuitenkin karille, minkä jälkeen vasemmisto sai soviteltua erimielisyytensä. Lokakuun puolessavälissä vasemmiston, radikaalivasemmiston ja kommunistien enemmistöhallituksen pohja oli sovittu. Parlamentti, jossa kaavaillulla hallituspohjalla oli enemmistö paikoista, antoi hyväksyntänsä uudelle hallitukselle.
Presidentti esti vasemmistohallituksen
Portugalin presidentti Cavaco Silva, sosialidemokraattisen puolueen entinen johtaja ja maan pitkäaikainen pääministeri, ei kuitenkaan suostunut antamaan hyväksyntäänsä vasemmistohallitukselle. Silva nimitti viime torstaina maata viime vaalikaudella hallinneen keskustaoikeiston Passos Coelhon uudelleen pääministeriksi ja maata johtaa nyt hallitus, jolla on vain 38,6 prosenttia parlamenttipaikoista.
PS:n Antonio Costa raivostui ja piti hallituksen nimittämistä ”ajanhukkana”. Vasemmalla uskottiin Financial Timesin mukaan parlamentin kaatavan hallituksen ”viikossa, korkeintaan puolessatoista”.
Presidentti Silvan televisioitu puhe oli sekä FT:n että The Telegraphin mielestä yritys saada PS:n rivejä rakoilemaan, että he äänestäisivät hallituksen luottamuksen puolesta. Puheen sisältö on paljastava:
”Neljänkymmenen demokratian vuoden aikana yksikään hallitus Portugalissa ei ole ollut riippuvainen antieurooppalaisista voimista – eli voimien, jotka ovat kampanjoineet Lissabonin, fiscal compact- sekä vakaus- ja kasvusopimuksien kaatamisella, rahaliiton purkamisella, Portugalin euroerolla sekä Naton hajottamisella.”
”Sen jälkeen kun olemme tehneet raskaan ohjelman suurine uhrauksineen talousavun varmistamiseksi, velvollisuuteni on perustuslaillisen valtani puitteissa tehdä kaikkeni estääkseni väärien signaalien lähettämisen finanssi-instituutioille, sijoittajille ja markkinoille.”
The Telegraph muistuttaa, että Portugalin perustuslain puitteissa maassa ei ole mahdollista järjestää uusia vaaleja ennen vuoden 2016 jälkimmäistä puoliskoa. Mikäli Coelhon hallitus kaatuu, eikä presidentti suostu harkitsemaan vasemmistohallitusta, maa olisi käytännössä vuoden ajan poliittisessa limbossa.
The Telegraphin mukaan Costan vasemmistohallitus oli sitoutunut eurooppalaisiin ratkaisuihin, mutta olisi ajanut mm. julkisen sektorin palkkaleikkausten perumista. Lehden mukaan kyseessä on demokratian vastainen tie, jolta ei ole paluuta – vaaleissa enemmistön saanut koalitio syrjäytetään, koska se on eurovastainen.
Toimittajan kommentti:
Presidentin suorittama väliintulo on monella tapaa kiusallinen. Se kertoo Euroopassa toitotetun virallisen linjan laskevasta suosiosta jäsenmaissa. Samalla se on esimerkki tavasta, jolla vaalituloksiin ei kiinnitetä huomiota ja kuinka kovaa kielenkäyttöä kriitikoita kohtaan voidaan osoittaa. Eurooppalaiselle yhteistyölle rivien rakoilu ja vasemmiston nousu kriisimaissa on ongelmallinen, koska se ei ainakaan lisää yhteisvastuiden ja liittovaltiokehityksen kannatusta pienemmillä kriisivahingoilla selvinneissä maissa.
Portugalin taloustilanne on monella mittarilla surkea. Maan valtionvelan koko on 127 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se esimerkiksi Suomessa on puolet pienempi. Keskeinen syy, miksi finanssimarkkinat eivät panikoi, on Euroopan keskuspankin velkakirjaosto-ohjelma. Ohjelma takaa kysynnän maan velkakirjoille. Koska maa ei ole pelastusohjelmassa ja sen luottoluokitus on riittävä, EKP ei voi sulkea Portugalia osto-ohjelmansa ulkopuolelle.
Nyt EKP ei voi kiristää Portugalia yhtä helposti kuin se kiristi Kreikkaa. Lisäksi EKP on juuri valmistautumassa suurentamaan velkakirjaosto-ohjelmaansa merkittävästi. Tämä voi aiheuttaa närää muissa talouskuriin väsyneissä maissa, jos Portugalin annetaan löysäillä.
Telegraphin rääväsuutoimittajan kommentteihin on helppo yhtyä. Portugalin velkakestävyys on illuusio, jota pidetään yllä, koska euroalueen todellisuus ei vastaa juhlapuheita. Siksi valtaan ei voi päästää tahoja, jotka eivät juhlapuheisiin usko. Tämä on dilemma eurooppalaiselle vasemmistolle.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Maahanmuuttoteollisuus on ollut hyvää bisnestä: Vastaanottokeskusfirma jakoi miljoonaosinkoja omistajilleen
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Woke ei kannata: Nike toisti edeltäjiensä virheet – yhtiö menetti 220 miljardia arvostaan
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Tuore tutkimus: Vasemmisto on liikkunut 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin oikeisto oikealle
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.

Veronmaksajat ovat rahoittaneet muslimiyhteisöjä miljoonilla – yksi islamilainen järjestö meni ulosottoon lähes puolen miljoonan avustusten jälkeen
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEA:n kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.

Tutkimus: Norjassa lapsiperheet välttelevät maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita – varsinkin tyttölasten vanhemmat
Norjalaistutkimuksen mukaan lapsiperheet yrittävät välttää niitä Oslon asuinalueita, joilla asuu paljon ei-länsimaisia maahanmuuttajia. Erityisen tarkkoja asuinympäristöstään ovat sellaiset vanhemmat, joilla on tyttöjä.

Mielenosoittajat kahlasivat mereen vastustamaan laittomasti maahan tulevien saapumista Britannian Portsmouthiin: ”Nyt riittää!”
Ranskan rannikkovartiosto seurasi Normandiasta lähtenyttä kumivenettä kymmenen tunnin ajan puuttumatta sen matkaan. Poikkeuksellisen pitkän ylityksen jälkeen Britannian viranomaiset toivat Portsmouthiin 140 laittomasti maahan tullutta henkilöä.

Britannian sisäministeriön entinen virkamies: Vain yksi sadasta turvapaikkahakemuksesta on aito
Sadoilla irakilaisilla turvapaikanhakijoilla on ollut suhde samaan pääministerin tyttäreen. Monikuluiset bangladeshilaiset kertovat puolestaan kuuluneensa saman puolueen ylimpään johtoon. Turvapaikkajärjestelmä on siten ”valtava petos”, sanoo entinen Britannian sisäministeriön virkamies The Timesin julkaisemassa haastattelussa.

Vaihtoehtopuolueen suurmenestys Saksi-Anhaltin vaaleissa aiheutti Saksassa poliittisen maanjäristyksen
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.

Polttoaineiden hinnat kuohuttavat – PS:n Vigelius ja SDP:n Lindén sanasodassa
Viime viikkoina polttoaineiden hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi eniten tankattu bensiini 95 maksoi elokuussa keskimäärin 2,1 euroa litralta ja dieselin keskihinta oli elokuussa peräti 2,3 euroa litralta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää













