

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Berliini haluaa salata koulujen maahanmuuttajaprosentit – keskimäärin 41 % oppilaista vieraskielisiä
Jotkut saksalaisvanhemmat ovat lapsensa koulua valitessaan hyödyntäneet tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuksista eri kouluissa. Nyt Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti haluaa salata nämä tiedot. Joissakin kouluissa käytännössä kaikki oppilaat puhuvat kotikielenään jotain muuta kieltä kuin saksaa.
Berliiniläisvanhemmat voivat lapsensa koulua valitessaan selata netissä kouluhakemistoa, jossa kerrotaan kaupungin kouluista perustiedot. Tähän asti näihin perustietoihin on sisältynyt muun muassa se, kuinka moni koulun oppilaista puhuu kotikielenään muuta kuin saksaa.
Nyt Berliinin punavihreä osavaltiosenaatti haluaa salata oppilaiden kotikieltä koskevat tiedot, kertoo berliiniläislehti. Liian korkean vieraskielisten oppilaiden osuuden pelätään stigmatisoivan koulua.
Asiaa tutkinut työryhmä pitää kuitenkin osavaltiosenaatin sensuurivaatimusta lain vastaisena. Berliinin osavaltion lainsäädännön mukaan kansalaisilla on perusoikeus päästä tutkimaan koulutilastoja. Oppilaiden kotikieltä koskevat tiedot ovat anonyymeja, joten niiden salaamista ei voida perustella myöskään yksilönsuojalla.
Punavihreät vetoavat siihen, että kotikieltä koskevat tiedot ovat usein epätarkkoja, koska ne perustuvat vanhempien antamaan ilmoitukseen. Lisäksi perheiden yhteiskuntaluokka vaikuttaa koulujen laatuun enemmän kuin maahanmuuttajatausta.
Vaihtoehto Saksalle -puolueen edustaja on täysin eri mieltä. Hänen mukaansa muuta kuin saksaa äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuus on monille vanhemmille tärkeä kriteeri koulun valinnassa.
– Vanhemmilla on oikeus saada tämä tieto ja punavihreiden yritys pimittää se on laiton, sanoo Thorsten Weiß (38, AfD).
Lisärahoitusta vieraskielisten oppilaiden osuuden perusteella
Tähän asti kouluille on myönnetty lisärahoitusta vieraskielisten oppilaiden osuuden perusteella. Jos oppilaiden kotikielitilastojen kerääminen lopetetaan, kouluille ei voida enää antaa lisärahaa tällä perusteella.
Osavaltiosenaatti kaavaileekin lisärahoituksen kriteeriksi uutta ”sosiaalista indeksiä”, joka kuvaisi oppilaiden sosiaalista taustaa laajemmin, jotta heidän maahanmuuttajataustaansa ei tarvitsisi kertoa.
Keskimäärin 40 prosenttia oppilaista vieraskielisiä
Berliinissä ala-asteen oppilaista peräti 45,3 prosenttia ovat vieraskielisiä julkisissa kouluissa. Yksityisissä kouluissa luku on 31 prosenttia.
Yläasteella vieraskielisten oppilaiden osuus on 43,4 prosenttia julkisissa kouluissa. Lukiotasolla vieraskielisten osuus on vain 28,2 prosenttia. Erityiskoulujen oppilaista 41,9 prosenttia ovat vieraskielisiä.
Keskimäärin Berliinin julkisten koulujen oppilaista 41,1 prosenttia ja yksityiskoulujen oppilaista 24,9 prosenttia ovat vieraskielisiä. Vieraskielisten oppilaiden määrässä on suuria alueellisia eroja: suurimmillaan maahanmuuttajaoppilaiden osuudet ovat keskustassa (76,5 %) ja Neuköllnissä (70,1 %).
Ääritapauksissa lähes kaikki koulun oppilaat saattavat olla maahanmuuttajataustaisia. Kun opetustoimesta vastaava senaattori Astrid-Sabine Busse (64, SPD) opetti ala-asteella Neuköllnin kaupunginosassa, hänen koulunsa oppilaista 97,2 prosenttia puhui kotikielenään jotain muuta kuin saksaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Thorsten Weiß Astrid-Sabine Busse Neukölln koulurauha koulutuksen eriytyminen Vaihtoehto Saksalle Berliini AfD maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Oppilaat eivät enää selviä Ruotsin peruskoulusta – ratkaisuna esitetään siirtymistä suhteelliseen arvostelutapaan

Maahanmuuton lieveilmiöt pyritään lakaisemaan maton alle

Koponen huolissaan nuorten väkivaltaisesta käyttäytymisestä: Hallitus sivuuttaa poliisien ja opettajien hätähuudot

Vieraskielisten määrä kasvoi Suomessa vuonna 2021 ”eniten ainakin 40 vuoteen” – Vantaalla jo kolmannes alle kouluikäisistä ulkomaalaistaustaisia

Vesisota muuttui sadan maahanmuuttajan joukkotappeluksi Berliinissä

Saksalaisdemari: ”Aika on kypsä Vaihtoehto Saksalle -puolueen kieltämiselle”
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea

Rikolliset pyörittävät Ruotsissa jättibisneksiä – 352 miljardin kruunun liiketoimet uitettu osaksi laillista taloutta
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.















