Emeritusprofessori: Useimmat koronaviruskuolemat Suomessa voitaisiin välttää – “laumaimmuniteetin rakentamiseen perustuva politiikka on tuhon tie”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella pitkän tutkijauran tehnyt emeritusprofessori Matti Jantunen arvioi, että koronaviruksen torjunnassa joudutaan tekemään arvovalintoja, mutta että virus on vielä pysäytettävissä. jos se halutaan pysäyttää. Hän kommentoi asiaa blogissaan.

“Infektiohuipun ajalliseen levittämiseen ja laumaimmuniteetin rakentamiseen perustuva politiikka – johon mm. Suomessa ja Englannissa aiotaan turvautua – on tuhon tie, josta yhdenkään maan sairaanhoitojärjestelmällä ei ole vähimpiäkään mahdollisuuksia selviytyä.”

Näin arvioi koronavirustilannetta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella pitkän tutkijauran tehnyt emeritusprofessori Matti Jantunen perjantaisessa kirjoituksessaan. Jantunen on uransa aikana tutkinut esimerkiksi Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuman vaikutuksia Suomessa. Hän on toiminut aikaisemmin myös mm. Kansanterveyslaitoksen ilmahygienian laitoksen johtajana.

Jantusen arvion mukaan koronaviruksen aiheuttama COVID-19 -tauti voisi kaksinkertaistaa Suomen kokonaiskuolleisuuden ja laittaa sairaanhoitojärjestelmän mahdottoman tehtävän eteen. Kirjoituksessaan hän kritisoi politiikkaa, joka tähtää koronaviruksen maltilliseen hidastamiseen ja joka lähtee siitä oletuksesta, ettei viruksen leviämistä olisi edes mahdollista pysäyttää.

“Euroopan poliittisten johtajien ja nähtävästi myös laajojen viranhaltija- ja asiantuntijatahojen omaksuma käsitys, että Covid-19 epidemian leviäminen yli koko väestön, siitä seuraava hallitsematon potilastulva ja kuolleisuus on väistämätön, on väärä. Kulumassa olevan vuoden mahdollisista Covid-19 uhreista enemmän kuin yhdeksänkymmentäyhdeksän sadasta on estettävissä turvautumalla jo testattuihin ja toimivaksi osoitettuihin menetelmiin.”

Jantunen viittaa erityisesti Etelä-Korean esimerkkiin, jossa maan on onnistunut saada ripeillä toimenpiteillä koronavirustaltunnat laskusuuntaan. Vielä kuun alussa Etelä-Koreassa nähtiin yli 1000 uutta vahvistettua koronavirustartuntaa päivässä, kun taas uusin päiväluku on nyt pudonnut jo alle sadan. Taudin kasvusuunnan taittamisen pitäisi Jantusen mukaan olla tavoitteena myös Suomessa.

Suomen kokonaiskuolleisuus voisi kaksinkertaistua

Infektiohuipun levittäminen on lähestymistapa, jossa viruksen leviämistä väestössä pyritään hidastamaan niin, että terveydenhuoltojärjestelmä ei millään tietyllä ajanhetkellä pääsisi ylikuormittumaan liikaa. Taudin leviäminen pysähtyisi siinä vaiheessa, kun riittävän suuri osuus väestöstä on saanut tartunnan myötä immuniteetin tautia vastaan ja lakkaa näin levittämästä sitä eteenpäin. Mm. THL:sta on viitattu siihen että infektiohuipun hallittuun levittämiseen pyritään nyt myös Suomessa.

Jantusen arvion mukaan tämä lähestymistapa ei kuitenkaan voi toimia koronaviruksen kohdalla, koska tauti ylikuormittaa sairaanhoitojärjestelmän jo pienemmilläkin tartuntaluvuilla.

“Pohjois-Italian sairaanhoito on paraikaa luhistumassa vaikka sairastuneita on vasta 0,1 % väestöstä odotettavissa olevan 35-60 % asemasta”, Jantunen havainnollistaa tilannetta, jossa epidemian laajenemista ei saada katkaistua.

“Suomeen tuotuna, olettaen että tuo mainittu 35 % saisi tartunnan, tämä tarkoittaisi 2 miljoonaa sairastunutta, 400 tuhatta vakavasti sairastunutta, ja 70 tuhatta kuollutta, ts. väestön kokonaiskuolleisuuden kaksinkertaistumista. Jokaiselle lienee selvää, että sairaanhoitojärjestelmämme, sen enempää kuin minkään muunkaan Euroopan maan järjestelmä ei voi hallitusti selvitä tällaisesta urakasta.”

Arvokysymys

Jantusen mainitsemassa Etelä-Korean esimerkissä ratkaisuja haettiin samoin opein, joilla koronaviruksen leviämistä pyrittiin hidastamaan myös Kiinassa Wuhanin maakunnassa, josta epidemia vuodenvaihteessa lähti leviämään. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi laajoja karanteenitoimia sekä tartunnan saaneiden ja heidän lähikontaktiensa eristämistä. Jantunen uskookin, että jos taudin altistumisteitä onnistutaan katkaisemaan riittävän tehokkaasti, voidaan välttyä tarpeettomilta kuolemantapauksilta.

“On tietenkin arvokysymys, katsotaanko Kiinan epidemian torjunnassa käyttämät menetelmät suuremmaksi uhaksi eurooppalaisille arvoille kuin kymmeniätuhansia ylimääräisiä kuolemantapausia Suomessa ja miljoonia Euroopassa kesään 2021 mennessä. Väistämättömiä nämä kuolemat eivät ole.”