
EU harkitsee budjettivajeen laskentatavan muuttamista – mm. Espanja hyötyisi
EU harkitsee Wall Street Journalin mukaan muutoksia tapaan, jolla se laskee valtioiden budjettivajeita. Valtion suhdannetilanne pitäisi ottaa huomioon aiempaa paremmin.
Tarkoitus on helpottaa pahimmassa lamassa olevien maiden talouksia, joita EU on patistanut tähän saakka kovimpiin säästöihin. Vaikka Välimeren kriisimaissa on suuria rakenteellisia hankaluuksia, ne ovat samaan aikaan kuitenkin myös syvässä suhdanteista johtuvassa lamassa – ja tämä pitäisi huomioida laskelmissa nykyistä paremmin.
Väärät luvut johtavat
vääriin hoitokeinoihin
Yksi muutoksia haluavista maista on kriisimaa Espanja. Maan valtiovarainministeriön edustajan mukaan nykyisin käytetyt keinot antavat Espanjan taloudesta epäluonnollisia tuloksia. Tämä johtaa siihen, että talouskriisin hoitokeinotkin ovat vääriä.
Nykyisten sääntöjen mukaan valtioiden pitäisi kiristää talouspolitiikkaansa, kun talous on alamaissa ja löysätä, kun talous kasvaa. Tällä hetkellä etelän kriisimaita painostetaan koviin säästöihin. Ekonomistien mukaan taloudessa pitäisi toimia päin vastoin, mistä on ollut kiistaa myös ekonomistien ja EU:n komission välillä.
Euromaiden vajeet johtuvat osittain talouden suhdanteista, osittain rakenteellisista syistä. Nykysääntöjen mukaan suurin osa vajeista johtuu rakenteista. Mutta tämä johtaa erikoisiin lukuihin.
23 prosenttia
”luonnollinen työttömyys”?
Yhtenä esimerkkinä on luonnollinen työttömyysaste: Espanjan työttömyys on nyt noin 27 prosenttia. Nykyisellä laskutavalla luonnollinenkin työttömyys olisi kuitenkin peräti 23 prosenttia.
– Siinä ei ole järkeä, Espanjan valtiovarainministeriön edustaja José Ramos Carrasco sanoo.
EU:ssa asiaa mietitään komiteassa nimeltään Output Gap Working Group eli Tuotantokuilu-työryhmä. Tuotantokuilu tarkoittaa sitä, kuinka suuri ero maan nykyisen bruttokansantuotteen ja mahdollisen bruttokansantuotteen välillä vallitsee.
Nykyiset tuotantokuilut näyttävät laskentakaavojen mukaan pieniltä, Espanjassakin vain 4,6 prosentilta. Näin ollen luonnollinen työttömyyskin jäisi hälyttävän suureksi.
Suuri tuotantovaje viittaisi siihen, että valtion budjettivaje on syklistä eli johtuu talouden sopeuttamisesta lamaan. Pieni vaje tarkoittaisi, että vaje on rakenteellista, eli sitä pitäisi korjata rakenteita muuttamalla – eli leikkauksilla.
EU:n nykyisellä laskutavalla Espanjan tuotantovaje selittyy suurelta osin aiemmalla työttömyydellä.
Espanjalaiset protestoivat, että väärä laskutapa johtaa leikkausmääräyksiin, mikä heikentää työllisyyttä entisestään, joka johtaa taas uusiin leikkausmääräyksiin – ja vääriin perusteisiin pohjautuva kierre on valmis.
Veli-Pekka Leskelä
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Maahanmuuttoteollisuus on ollut hyvää bisnestä: Vastaanottokeskusfirma jakoi miljoonaosinkoja omistajilleen
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Veronmaksajat ovat rahoittaneet muslimiyhteisöjä miljoonilla – yksi islamilainen järjestö meni ulosottoon lähes puolen miljoonan avustusten jälkeen
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.

Woke ei kannata: Nike toisti edeltäjiensä virheet – yhtiö menetti 220 miljardia arvostaan
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Muslimit joukkovoimalla ruotsidemokraatteja ja oikeistohallitusta vastaan – Ruotsin moskeijoissa veisataan vasemmiston virsiä
Ruotsin moskeijoissa kaikuu nyt sosialidemokraattinen kutsuhuuto. Samaan aikaan muslimien nokkamiehet kehottavat somessa äänestäjiä karttamaan ruotsidemokraatteja ja ylipäänsä oikeiston Tidö-puolueita. Näin uskonto on valjastettu vasemmiston vaalityöhön.

Tutkimus: Norjassa lapsiperheet välttelevät maahanmuuttajavaltaisia asuinalueita – varsinkin tyttölasten vanhemmat
Norjalaistutkimuksen mukaan lapsiperheet yrittävät välttää niitä Oslon asuinalueita, joilla asuu paljon ei-länsimaisia maahanmuuttajia. Erityisen tarkkoja asuinympäristöstään ovat sellaiset vanhemmat, joilla on tyttöjä.

Mielenosoittajat kahlasivat mereen vastustamaan laittomasti maahan tulevien saapumista Britannian Portsmouthiin: ”Nyt riittää!”
Ranskan rannikkovartiosto seurasi Normandiasta lähtenyttä kumivenettä kymmenen tunnin ajan puuttumatta sen matkaan. Poikkeuksellisen pitkän ylityksen jälkeen Britannian viranomaiset toivat Portsmouthiin 140 laittomasti maahan tullutta henkilöä.

Britannian sisäministeriön entinen virkamies: Vain yksi sadasta turvapaikkahakemuksesta on aito
Sadoilla irakilaisilla turvapaikanhakijoilla on ollut suhde samaan pääministerin tyttäreen. Monikuluiset bangladeshilaiset kertovat puolestaan kuuluneensa saman puolueen ylimpään johtoon. Turvapaikkajärjestelmä on siten ”valtava petos”, sanoo entinen Britannian sisäministeriön virkamies The Timesin julkaisemassa haastattelussa.

Vaihtoehtopuolueen suurmenestys Saksi-Anhaltin vaaleissa aiheutti Saksassa poliittisen maanjäristyksen
Saksalainen politiikka järisee Vaihtoehto Saksalle -puolue AfD:n voitettua Saksi-Anhaltin vaalit. Osavaltion tähänastinen valtapuolue ja koko Saksaa hallitseva Kristillisdemokraattinen Unioni CDU kärsi historiallisen tappion. Maahanmuutto, rajavalvonta, talous ja energiapolitiikka sekä koulutus nousivat tärkeimmiksi äänestyskriteereiksi. Erityisen innokkaasti AfD:lle antoivat ääniään nuoret ja ensikertalaiset.

Polttoaineiden hinnat kuohuttavat – PS:n Vigelius ja SDP:n Lindén sanasodassa
Viime viikkoina polttoaineiden hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen korkealle. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi eniten tankattu bensiini 95 maksoi elokuussa keskimäärin 2,1 euroa litralta ja dieselin keskihinta oli elokuussa peräti 2,3 euroa litralta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää












