EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?

EU:n alustava maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus nostaa heti huolta Välimeren etelärannalla. Pohdintaa herättää erityisesti se, miten bumerangina toiviomatkalta palaavien kansalaisten kanssa toimitaan muutenkin köyhissä maissa. Pian eurooppalaiset veronmaksavat saattavat saada laskun myös henkilöistä, joiden matka tyssää EU:n ulkorajalle.

Tunisiasta lähtevät tätä nykyä useimmat ihmissalakuljettajien varustamat merikelvottomat laivanraakit kohti Italiaa ja Eurooppaa sekä väljemmäksi uskottuja elinoloja. Useimmat uutta alkua etsivät ihmiset tulevat Saharan eteläpuolisista Afrikan maista, joissa väestöräjähdys on totisinta totta.

EU:n mahdollinen maahanmuuttosopimus sisältää pykälät muun muassa siitä, että vaille turvapaikkaa jäävät henkilöt palautetaan saman tien johonkin turvalliseksi katsottuun valtioon. Euroopassa on tiivistymässä näkemys siitä, että omaan maanosaan halutaan yhä vähemmän väkeä muualta.

Ongelmat kasautuvat

Sopimusehdotuksen mukaan EU pyrkii neuvottelemaan Tunisian kaltaisten maiden kanssa yhteistyöstä siten, että näihin turvallisiksi katsottuihin maihin voisi palauttaa EU:n alueelle pyrkiviä laittomia siirtolaisia kansallisuuteen katsomatta.

– Meillä on talous- ja finanssikriisi, joka voisi yltyä vielä pahemmaksi palaavien siirtolaisten myötä. Eli ongelmat vain kasautuvat, pohtii SVT:n haastattelema tunisialainen.

– Vaikeudet kasvavat ja kriisi pahenee. Jos Eurooppaan lähteneet siirtolaisemme palaavat, tilanteesta tulee vieläkin mutkikkaampi kuin mitä se nyt jo on. Miten me siitä selviämme? säestää toinen haastateltava SVT:n uutisille.

Rahalla saa

EU:n maahantulo- ja pakolaissopimukseen liittyy taakanjako. Sen mukaan maat, jotka eivät vastaanota kiintiöpakolaisia, joutuvat vastaavasti maksamaan korvausta vastahankaisuudestaan. Summa olisi 20 000 – 25 000 euron luokkaa per pakkosijoitettava henkilö.

Sopimuksen henki lähtee siitä, että eri EU-maihin sijoitettavia turvapaikanhakijoita olisi yli 100 000 vuodessa. Jos kieltäytyminen koskisi vaikkapa 10 000 ihmistä, korvaussumma nousisi yli 200 miljoonaan euroon.

EU:n mittakaavassa summa on niin pieni, että sen verran putoaa Brysselin perstaskusta jo ennen lounasaikaa. Joten lienee vain ajan kysymys, milloin kesän mittaan tai viimeistään syksyllä parlamentin pöydälle laskeutuu ehdotus niin sanotuille turvallisille maille maksettavista palautuskorvauksista.

Asiaa saattaa olla esillä jo EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin, Italian pääministeri Giorgia Melonin ja Hollannin pääministeri Mark Rutten lähitulevaisuudessa Tunisiaan suuntautuvalla neuvottelumatkalla.