

LEHTIKUVA
EU:n yhteinen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus nytkähti eteenpäin – Italian kanta ratkaisi
Vuosia kestänyt kädenvääntö EU:n yhteisestä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta sai lopulta ratkaisunsa. Sopimuksen syntymiseen tarvittiin myönteinen kanta enemmistöltä, joka edustaa vähintään 65 prosenttia EU:n väestöstä. Näin suuret jäsenmaat ja niiden mukana viimein Italia käytännössä ratkaisivat asian.
Italia ratkaisi lopulta vuosia jatkuneen riidan EU:n turvapaikkamenettelyjen uudistamisesta. Päätös syntyi uuvuttavan sisäministerikokouksen päätteeksi, kun 10 jäsenvaltiota Italian johdolla luopui vastarinnastaan myöhään torstai-iltana Luxemburgissa.
– En ollut lainkaan varma sopimuksen syntymisestä, tilitti EU:n puheenjohtajamaa Ruotsin maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard Politico-sivuston mukaan.
Alustava sopu tarkoittaa, että asia voi edetä EU-parlamenttiin neuvoteltavaksi lopullisesta lainsäädännöstä, joka vaatii yhteisen kannan jäsenmailta ja Euroopan parlamentilta. Suomea edustanut suurlähettiläs Markku Keinänen arvioi kokouksen jälkeen, että lopullisena tavoitteena on saavuttaa paketista yhteisymmärrys ennen ensi vuoden kesäkuussa pidettäviä EU-vaaleja.
Palautukset välittömästi – taakanjako tulossa
Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus tulee kaikessa lyhykäisyydessään ja mahdollisen hyväksymisen jälkeen muuttamaan sen, miten turvapaikanhakijoita kohdellaan rajoilla ja miten heitä sijoitetaan eri puolille Eurooppaa. Erityisesti jälkimmäisestä tullaan puhumaan vielä isoin kirjaimin EU:n sisällä.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä joudutetaan siten, että henkilöiden palautukset johonkin turvalliseksi luokiteltuun maahan voidaan suorittaa välittömästi. Näin esimerkiksi siinä tapauksessa, että henkilö on jo aikaisemmin saanut kielteisen päätöksen turvapaikka-anomukseensa.
Sisäministerikokouksessa selvisi myös, että EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Italian pääministeri Giorgia Meloni ja Hollannin pääministeri Mark Rutte matkustavat yhdessä neuvottelumatkalle Tunisiaan, joka on keskeinen valtio Välimeren yli Italiaan suuntautuvassa laittomassa siirtolaisvirrassa. Tämä peliliike sai viimein Italiankin kallistumaan EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan taakse.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU-vaalit 2024 turvapaikkamenettelyjen uudistaminen Markku Keinänen EU-sisäministerit muuttoliike- ja turvapaikkasopimus luvattomat siirtolaiset Maria Malmer Stenergard Giorgia Meloni laittomat maahanmuuttajat käännytykset Ursula von der Leyen EU-parlamentti turvapaikkamenettely Tunisia Mark Rutte Luxemburg Taakanjako
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta yritetään taas sopua – laittomien siirtolaisten pakkosijoittaminen ei käy kaikille

Åkesson: Monikulttuurisuus on vaarallinen ideologia

Veitsimies yritti tappaa lapsia leikkikentällä Ranskassa – epäillylle on jo myönnetty turvapaikka Ruotsissa

Suomen Perustan Simo Grönroos tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa: Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava – turvapaikkajärjestelmästä tullut hallitsemattoman elintasosiirtolaisuuden väylä

Hakkarainen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta: ”EU ei voi olla koko maailman syöttökaukalo”

EU:n turvapaikkasopu mietityttää Välimeren etelärannalla: Kuka maksaa EU:n ulkorajalta palautettavien ihmisten kulut?
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.