
Euroopan komissio pitää protektionismia suurena uhkana
Kehittyvät maat ovat Euroopan komission tutkimuksen mukaan lisänneet rajusti kaupankäynnin rajoitteita. Huonot ajat ovat lisänneet kansalaisten tyytymättömyyttä, ja se aiheuttanut painetta poliittisille päättäjille. Keinot ovat intuitiivisia: vienti saa tukea ja tuontituotteet korotettuja tullimaksuja. Jotkut toimialat suojataan kokonaan ulkopuoliselta kilpailulta.
Protektionismin selkein haittapuoli on, etteivät parhaat tuotteet välttämättä päädy kansalaisten käsiin. Sen sijaan tilalle tulee vahvasti tuettu tai suojattu heikkolaatuisempi tuotevalikoima. Kansantalouden kannalta tilanne on monimutkaisempi. Moni alijäämäinen kehittyvä maa on huomannut viime aikoina massiivisen pääomapaon ikävät seuraukset. Laskussa ovat olleet niin valuutta, osake- kuin velkakirjamarkkinatkin. Maiden hallitukset ovat tehneet valuuttamarkkinoille interventioita sekä alkaneet lisätä ulkomaankaupan rajoitteita. Kehitys huolettaa Euroopan komissiota, joka kertoo asiasta jättiraportissaan.
Asia saattaa tulla esille Pietarissa 5.-6.9. suurten talousmaiden G20-kokouksessa.
Vaihtotaseet kuriin
Pahimman markkinamyllerryksen ovat kokeneet maat, joilla on alijäämäinen talous. Moni kehittyvä maa velkaantuu ulkomaan valuutalla, pääosin Yhdysvaltain dollarilla. Jatkuvat budjettialijäämät ja vaihtotaseen vaikeudet ovat saaneet sijoittajat hermostumaan. Samalla kun Yhdysvalloissa muutama vuosi sitten henkitoreissaan olleet asuntoluottoyhtiöt Fannie Mae ja Freddie Mac raportoivat miljardiluokan voitoista, ovat sijoittajat kääntyneet takaisin Yhdysvaltoihin.
Vuolaisiin pääomavirtoihin ”tottuneet” maat ja niiden päättäjät ovatkin olleet hädissään. Ongelman lähestymistavassa on eroavaisuuksia. Euroalueella alettiin jättimäiset säästötalkoot, mutta kehittyvät maat ovat mielummin peukaloineet kansainvälisen kaupan pelisääntöjä. Tavoite on molemmilla lähestymistavoilla sama: saada vaihtotaseet kuriin. Ongelmat ovat osittain yhteneväisiä. Euromaat velkaantuvat pääosin euroissa, kehittyvät maat dollareissa. Kummatkaan eivät velkaannu omalla valuutalla. Velkaantuneen maan on mahdollista ajautua maksukyvyttömäksi, koska esimerkiksi Indonesialla ei ole suuressakaan hädässä oikeutta painaa Yhdysvaltain dollareita velkojensa maksua varten.
Yhdelle uhka – toiselle mahdollisuus
Euroopan kannalta on todellakin hyvin huolestuttavaa, jos maanosan kaupankäynnin maat rupeavat tehtailemaan yhä suurempia rajoitteita eurooppalaisille tuotteille pyrkimyksenä säilyttämään tuotannon kotimaassaan. Samaten näiden maiden kansalaisille koituu vaaraksi joutua tyytymään heikkolaatuisempiin tuotteisiin. Protektionismi voi olla perusteltua silloin, jos kotimaan tuotanto kehittyy.
Valuuttalainat oikeastaan pakottavatkin kehittymään. Huonoja tuotteita ei saada kaupaksi kansainvälisesti, ellei niitä sitten tueta. Vientituki on noussut, mutta samalla se toki lisää painoarvoaan alijäämien kohdalla.
Ankarassa markkinamyrskyssä on myös ollut omat mahdollisuutensa. Kun Brasilian real heikkeni tuntuvasti nostaen tuontihintoja, niin erityisesti tuotujen elintarvikkeiden ripeästi nousseet hinnat mahdollistivat kotimaisen maanviljelyn aivan uusille kannattavuuslukemille. Brasilian maatalous voikin nyt paljon paremmin. Investointeja tehdään ja työpaikkoja syntyy.
Malka omassa silmässä?
Euroopassa sorrutaan usein protektionistisiin toimenpiteisiin. Ranskan valtio tuli rahallisella panostuksellaan korjaamaan ranskalaistelakan kilpailukykyä. Seurauksena tilaus valui pois Suomesta. Maataloutta tuetaan Euroopassa tuntuvasti niin EU:n keräämillä rahoilla kuin paikoin kansallisestikin. Kypros on pääomamarkkinoiden kannalta ollut koko kesän karanteenissa.
Suurimmat tuensaajat Euroopassa ovat viime aikoina olleet kuitenkin pankit. Yksistään kreikkalaisia pankkeja on tuettu lähes 50 miljardilla eurolla. Tukea ovat välillisesti saaneet myös rikkaana pidetyn Saksan pankit, jotka ovat saaneet tukipakettien ansiosta saatavansa täysimääräisenä, ja vielä Kreikan velkasaneerauksessakin korvamerkittiin 30 miljardia tukea näille velkojille, jotta saneeraus toteutuisi ”vapaaehtoisesti”.
Jättituet eivät välttämättä ole aina haitallisia, kuten Yhdysvaltain asuntoluottoyhtiöt kertovat tuloksissaan. Olosuhteet eivät euroalueella ja Yhdysvalloissa ole kuitenkaan samat. Yhdysvalloissa hermoiltiin ns. talousjyrkänteen vuoksi. Tämä tarkoitti automaattisia budjettileikkaukia velkakattokiistan ollessa kuumimmillaan. Republikaanien mielestä olisi pitänyt säästää keskellä lamaa, kuten Euroopassa on nyt tehty. Demokraatit taas halusivat joustoa velkakattoon. Talousjyrkänneuhka katosi kun velkakattoa nostettiin.
Pahiten kärsineet euromaat ovat vaatineet alkuvuodesta alkaen yhä enenevissä määrin höllennyksiä ja elvyttävää politiikkaa. Ennakoivien talouslukujen valossa tämä on ollut hyväksi. Nähtäväksi jää se, kuka tämän elvytysintoilun suostuu maksamaan. Peruskäsityksien mukaan siihen ei ole olemassa kuin yksi ainoa lähde: se, jolla on rahaa maksaa.
HENRI MYLLYNIEMI
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.

Jengipomon pidätys Turkissa enteilee huumemarkkinoiden uusjakoa Pohjolassa – valtatyhjiö täytetään tavalla tai toisella
Rikollispomon pidätys Turkissa johtaa valtatyhjiöön Pohjoismaiden ja ennen kaikkea Ruotsin huumekaupassa. Myös kilpailevan jengin johtaja on maanpaossa, joten järjestäytyneen rikollisuuden mannerlaatat ovat liikkeessä. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tavalla tai toisella.

Euroopan parlamentti äänesti Bulgarian liittymisestä euroon – Tynkkynen ainoa suomalaismeppi, joka äänesti vastaan
Euroopan parlamentissa äänestettiin tiistaina Bulgarian hyväksymisestä euroalueen jäseneksi. Mepit antoivat maan eurojäsenyydelle tukensa äänin 531‒69. Tyhjää äänestäneitä oli 79. Paikalla olleista suomalaisista mepeistä ainoa, joka vastusti Bulgarian eurojäsenyyttä, oli perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen.

Antikainen: Hovioikeus tuomitsi HS-toimittajat maanpetosrikoksesta – mutta kuinka paljon salaisuuksia ehti vuotaa?
Helsingin Sanomien toimittajien teot eivät jättäneet tulkinnanvaraa niiden vakavuuden suhteen, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kirjoittaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää