Ministeri Purra esitteli valtiovarainministeriön budjettiehdotusta 6. elokuuta. / PS ARKISTO
EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaisten enemmistö hyväksyy leikkaukset erityisesti kehitysyhteistyöhön ja yritystukiin sekä hyväksyy niin sanotun juustohöylän käytön, mutta torjuu koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset. Tutkimuksen tulokset kertovat myös, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kaksi eri kategoriaa: toiset menot nähdään melko kivuttomasti leikattavina ja toisia pidetään suorastaan pyhinä.
Valtiovarainministeri Riikka Purran budjettiesitys on nostanut esiin julkisen talouden valinnat velkaantumisen hillitsemiseksi. Vajaan miljardin euron sopeutusesityksessä korostuvat muun muassa kehitysyhteistyöleikkaukset, kuntien valtionosuuksien karsiminen, leikkaukset Kela-korvauksiin, eduskunnan joululahjarahojen poistaminen sekä kotoutumiskorvausten karsiminen.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimuksen perusteella suomalaisten enemmistö näyttää vihreää valoa kehitysyhteistyömäärärahojen pienentämiselle (61 % leikkaisi paljon tai jonkin verran). Myös yrityksille kohdentuvien elinkeinotukien leikkaaminen kerää enemmistön hyväksynnän (63 %). Puolet (49 %) leikkaisi paljon tai jonkin verran maahanmuutosta ja kotouttamisesta.
Tutkimuksessa esitetystä 34 mahdollisesta leikkauskohteesta vain kuuden kohdalla enemmistö ei leikkaisi niistä lainkaan. Useimpien kohteiden kohdalla suomalaisten enemmistö siis hyväksyisi sen, että leikataan ”vain vähän”. Tämä antaa tukea menojen ”juustohöyläämiselle” eli sille, että lähes kaikista kohteista säästetään vähän. Ajatusta tukee myös se, että 52 prosenttia antaa tukensa ”leikkauksille kokonaisuutena”. Sen sijaan koulutukseen, tutkimukseen ja soteen kohdistuvat säästöt asettuvat poikkiteloin kansalaismielipiteen kanssa.
– Tulokset kertovat, että suomalaiset näkevät julkisissa menoissa kahta eri kategoriaa: osa menoista nähdään melko kivuttomasti leikattavina, toisia pidetään suorastaan pyhinä. Kehitysyhteistyön sekä poliittisten esikuntien määrärahojen leikkaukset istuvat kansalaismielipiteeseen, mutta koulutukseen, turvallisuuteen ja soteen koskeminen koetaan kielteisesti, sanoo EVA:n johtaja Emilia Kullas.
Kullaksen mukaan hallituksen liikkumatila määräytyy juuri näiden rajojen sisällä.
Velkaantuminen siis huolettaa tutkitusti kansalaisia, mutta hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkoihin kohdistuvia säästöjä ei hyväksytä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.
Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Suomi ei kestä enää sosialismia, ei rahan lappamista turhaan ja haitalliseen, ei yhtään jakopuolueiden konsensushallitusta, eikä huikentelevaa maailmanparantamista, sanoo valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. - Meidän tehtävämme on suomalaiset siitä vakuuttaa. Sai alijäämiä vähentävällä politiikalla suosiota tai ei, se on se mitä on tehtävä.
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo itse olevansa valmis tarvittaessa päättämään vielä lisäsäästöistä, jotka kohdistuvat toissijaisiin menoihin. Tiedotustilaisuudessaan aamupäivällä Purra nosti esille kehitysavun, tehottomat tutkimus- ja kehittämismenot, yritystuet, järjestöjen tuet ja yleisesti sellaiset menot, jotka kohdistuvat maasta ulos.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi somekanavillaan tapausta, jossa Mikkelin kaupunki ajaa vuokra-asukkaita pois kodeistaan, koska asunnot jatkossa vuokrataan turvapaikanhakijoille. Purra kuvaa Mikkelin toimintaa harhaiseksi.
Viikon suosituimmat
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.
