LEHTIKUVA
Talouslehti Financial Times listaa tylysti pääministeri Alexander Stubbin (kok.) haasteet: Suomen talous on Nordean ekonomisti Pasi Sorjosen mukaan pikemminkin taantuman sijaan lamassa, kasvanut pakotevuori EU:n ja Venäjän välillä on johtanut liike-elämän vaikeuksien syvenemiseen, eivätkä kaikki usko maan hallituksen selviävän ensi vuoden vaaleihin asti.
Lehden mukaan Suomi on ollut aina kärjessä kehottamassa muita Euroopan maita vyönkiristelyyn, mutta on nyt joutumassa lusikoimaan samaa soppaa muiden talousvaikeuksiin ajautuneiden maiden kanssa.
Sorjosen mukaan takaisin kriisiä edeltävälle tasolle pääseminen viekin nyt 10 vuotta. Pääministeri Stubb ei siksi turhaan rinnasta nyt maatamme riepottelevaa kriisiä 90-luvun alun koettelemuksiin. Tuolloin bruttokansantuotteemme sukelluksesta toivuttiin noin kuudessa vuodessa.
Toipuminen tapahtui tuolloin palkitun taloustoimittaja Jan Hurrin mielestä varsin suoraviivaisella toimenpiteellä, kuten hän kirjoittaa Taloussanomien analyysissä Nolo totuus Suomen ehdottamista kriisilääkkeistä:
– Kriisin käänne koitti jokseenkin samalla hetkellä, kun Suomen Pankki lopetti markan ecu-kytköksen ja laski markan kellumaan vapaasti – eli käytännössä devalvoitumaan – valuuttamarkkinoilla.
Stubb muotoilee puolestaan FT:lle asian niin, ettei hallituksella ole työkaluja kriisin taltuttamiseen.
– Ei ole olemassa mitään taikajuomaa. Hallitus ei voi tehdä asialle juuri mitään, paitsi helpottaa liike-elämän tilaa.
FT muistuttaa SDP:n jatkuneesta vajoamisesta kannatuskyselyissä. Puolueessa saattaa iskeä suosiontavoittelussa kiusaus kokeilla hallituksen jättämistä. Vasemmistoliitto lähti hallituksesta aiemmin, ja puolue onkin saanut kannatukselleen nostetta.
Vihreät ovat väläyttäneet hallituksesta lähtemistä ydinvoimalupakysymysten vuoksi.
Lehden mukaan Stubb voi joutua myötäilemään SDP:n poliittisia linjoja, jotta puolue ei lähtisi hallituksesta ulos.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Lue lisää
Lue lisää
