

LEHTIKUVA
Globalismin huippu on jo nähty – Farage päihitti federalistit
Amerikkalainen taloushistorioitsija on sitä mieltä, että Britannian EU-ero tarkoittaa erään aikakauden loppua. Globalistinen kehitys kohti yhtä maailmanvaltiota on saavuttanut huippunsa. Nyt suunta kääntyy takaisin kohti vallan hajauttamista ja yhä useammat jäsenmaat tulevat eroamaan EU:sta.
Konservatiivinen taloushistorioitsija Gary North ennustaa, että Britannian ero EU:sta tulee jäämään historiaan yhtenä tämän vuosisadan merkittävimmistä tapahtumista. Hänen mukaansa brexit symboloi sitä, että globalismin huippuhetket on nähty.
– Globalismin nousua kesti 101 vuotta, North kirjoittaa. Sen nousu alkoi vuonna 1919 ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa.
Versaillesin rauhansopimuksessa nähtiin ensimmäiset pyrkimykset siihen, mitä myöhemmin alettaisiin kutsua nimellä uusi maailmanjärjestys (New World Order). Silloin syntyi Yhdistyneiden kansakuntien edeltäjä Kansainliitto, jonka YK korvasi toisen maailmansodan jälkeen.
YK oli Northin mukaan kuitenkin enemmänkin globalismin symboli kuin aito maailmanhallitus, koska siltä puuttui verotusoikeus, oma keskuspankki ja omat asevoimat. Neuvostoliiton kaaduttua vuonna 1991 EU jäi ainoaksi valtioiden yläpuolella olevaksi, toimivaksi hallintokoneistoksi maailmassa. Mutta nyt brexitin myötä EU:n alasajo on alkanut.
Monnet pystytti, Farage hajotti
Historioitsijat kertovat usein tapahtumista tiettyjen merkkihenkilöiden kautta. Gary Northille globalismin historia kiteytyy kahteen mieheen: Jean Monnet ja Nigel Farage. EU:n isänä pidetty Jean Monnet oli mukana jo Versaillesin rauhanneuvotteluissa ja Kansainliiton perustamisessa. Hän piti esillä ajatusta yhteisestä maailmanhallituksesta.
Toisen maailmansodan jälkeen Monnet oli keskeisessä asemassa, kun Euroopassa poistettiin kaupan esteitä mutta samalla lisättiin kansalliset rajat ylittävää yhteistyötä ja säätelyä. Tämä kehityskulku johti Euroopan hiili- ja teräsyhteisön kautta Euroopan unionin perustamissopimuksen allekirjoittamiseen vuonna 1992 Maastrichtissa.
Vuonna 1979 kuollut Monnet ei itse enää ehtinyt nähdä EU:n syntyä, mutta hänen nimensä elää yhä Euroopan komission hallintorakennusten nimissä ja monien yliopistojen laitoksissa. Monissa suomalaisissakin yliopistoissa on Jean Monnet -osaamiskeskus tai -professuuri.
– Globalistit haluavat pitää hänen perintönsä elossa, North kirjoittaa. He haluavat kouluttaa globalistien seuraavan sukupolven laajentamaan hänen saavutuksiaan.
Faragen puhetaidot repivät EU:n hajalle
Jean Monnet toimi enimmäkseen huomaamattomana taustavaikuttajana poliittisen päätöksenteon kabineteissa, kun taas Nigel Farage on aina ollut äänekkäästi ja näkyvästi etulinjassa. Farage antoi äänen miljoonille heikompiosaisille briteille. North kuvailee, että Monnet’n roolin olisi voinut vetää joku toinenkin, mutta Farage oli omassa roolissaan korvaamaton.
Faragen tärkeimmät työkalut ovat hänen ainutlaatuiset puhujanlahjansa ja kyky puhua spontaanisti. Winston Churchill vietti tuntikausia valmistellen puheitaan ja harjoitellen niitä etukäteen. Farage sen sijaan kykenee pitämään vaikuttavan puheen lähes kylmiltään. Faragen provosoiva puhetyyli pohjautuu brittiparlamentin retoriseen perinteeseen, mutta sopii erinomaisesti myös YouTuben aikakauteen. Faragen europarlamentissa pitämä jäähyväispuhe on malliesimerkki hänen tyylistään. Puhe löytyy tästä linkistä suomeksi tekstitettynä.
Pörssistä politiikkaan
Nigel Faragen tausta on poliitikolle poikkeuksellinen, sillä hän on varsinaiselta ammatiltaan pörssimeklari. North pitää pörssivälittäjän työtä loistavana koulutuksena politiikan mittelöihin, sillä pörssikeinottelulla elantonsa tienaavalla on oltava valtavasti itseluottamusta, riskinottokykyä ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä lannistumatta.
Faragen poliittisen uran varsinainen alku koitti vuonna 1992, kun Britannia liittyi Euroopan unioniin konservatiivien John Mayorin pääministerikaudella. Farage erosi konservatiivipuolueesta protestiksi ja lähti mukaan perustamaan Britannian itsenäisyyspuoluetta (UKIP) vuonna 1993. Alussa vaalimenestystä ei tullut, mutta vuonna 1999 Farage pääsi europarlamenttiin. Sen jälkeen hänet valittiin uudelleen kaikissa eurovaaleissa. UKIP-puolueen puheenjohtajaksi Farage nousi vuonna 2006.
– Ilman Faragea Britanniassa ei olisi ikinä tullut EU-kansanäänestystä, North kirjoittaa. Kansanäänestys saatiin vain siksi, että Farage oli jaksanut taistella politiikan juoksuhaudoissa jo neljännesvuosisadan ajan.
YouTube teki Nigel Faragesta ylivoimaisesti tärkeimmän brittimepin, North kirjoittaa. Jos Faragea ei olisi ollut, pääministeri David Cameron ei olisi ikinä erehtynyt lupaamaan, että hän järjestää EU-kansanäänestyksen, jos hänet valitaan uudelleen. Cameron teki lupauksensa vain siksi, että hän oli aivan varma, että brittien enemmistö ei äänestäisi eroamisen puolesta. Northin mielestä David Cameron on tyypillinen nykyisen brittieliitin edustaja, eli vannoutunut globalisti, kuten länsimaiden eliitti ylipäätään.
Kansan tahto oli eliitille sokki
Britannian EU-kansanäänestyksen tulos tuli eliitille sokkina: 52 prosenttia äänestäneistä oli EU-eron kannalla. Donald Trumpin valinta vuonna 2016 oli samanlainen isku vasten USA:n eliitin kasvoja. Pääministeri Cameron erosi EU-kansanäänestyksen tuloksen kuultuaan ja hänen tilalleen tuli Theresa May, joka ei ollut eron kannalla. May teki parhaansa välttääkseen selkeän EU-eron toteutumisen.
Farage erosi UKIP-puolueen johdosta heti kansanäänestyksen jälkeen sanoen, että ei ole koskaan halunnut poliittista uraa.
– Sanoin kansanäänestyskampanjan aikana, että haluan maani takaisin. Nyt sanon, että haluan oman elämäni takaisin, Farage kertoi kannattajilleen.
Kolmisen vuotta myöhemmin Farage kuitenkin kyllästyi Mayn vitkutteluun ja perusti tammikuussa 2019 aivan uuden puolueen, jolla oli vain yksi teema: EU-eron toteuttaminen. Brexit-puolue sai toukokuun 2019 eurovaaleissa 29 paikkaa, eli ylivoimaisesti enemmän kuin mikään muu puolue. Kansan viesti oli selvä. Vaalien jälkeen Theresa May erosi ja hänen tilalleen pääministeriksi nousi Boris Johnson, joka runnoi brexitin lopullisesti läpi. Britannian EU-eron lopulliset ehdot neuvotellaan tämän vuoden loppuun mennessä, mutta siirtymäajasta huolimatta Britannian lähtö EU:sta on nyt varma.
Globalismin huippu on ohi
North kirjoittaa, että tutkijat ennustivat jo vuosituhannen vaihteessa, että maailman poliittinen kehitys alkaa pian kulkea poispäin sellaisesta vallan keskittämisestä, jota muun muassa EU edustaa.
– Britannian onnistunut EU-ero ei ole vain symbolinen asia, vaan se tarkoittaa rikkaan valtion juridisen itsemääräämisoikeuden konkreettista palauttamista.
– Jean Monnet’n rakentama sumppu on rikki ja britit uiskentelevat vapauteen. Tästä tulee voitonmerkki EU-eroa ajaville puolueille kaikissa jäsenmaissa. Yhä useampi maa tulee eroamaan. Ja se on yhden miehen ansiota.
– Tätä ei olisi ikinä tapahtunut ilman Faragea. Ja tätä ei olisi ikinä tapahtunut ilman YouTubea, North kirjoittaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Brexit-puolue John Mayor Jean Monnet -osaamiskeskus Maastrichtin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisö Jean Monnet taloushistoria Gary North Boris Johnson Euroopan unioni Theresa May Brexit Nigel Farage UKIP David Cameron EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Theresa Mayn painajainen jatkuu – Brexit-puolue porskuttaa, konservatiivipuolue kyntää

Britannia torppaamassa siirtymäajan pidennykset EU:n kanssa

Brexit-Farage tykittää sydämensä kyllyydestä – katso hirmuiset katsojaluvut kerännyt riemukas puhe suomenkielisin tekstein

Turkin ja Iso-Britannian sotilaallinen yhteistyö kiihtyy Brexitin jälkeen

Britannian ja EU:n kauppaneuvotteluista tulossa iso päänsärky: Britit eivät halua myydä itsenäisyyttään

Farage: Ranskan laivasto saattaa laittomien tulijoiden veneitä Britanniaan

Kansallisvaltion kaipuuta saarivaltakunnassa – enemmistö skotlantilaisista äänestäisi nyt itsenäisyyden puolesta

Brittien ja EU:n tulevasta suhteesta neuvotellaan taas – osapuolet täysin eri linjoilla

EU:n autonvalmistajat kehottavat unionia tarkistamaan brexit-kantansa – pääneuvottelija Barnier väläytti kompromissihalukkuuttaan
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää