Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen jätti kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle lyijyhaulikiellon tulkinnasta jäsenvaltioissa heti muutoksen alustavan hyväksymisen jälkeen. Juuri saapunut vastaus ei Hakkaraista tyydytä, päinvastoin.

– Suurella osalla jäsenmaista on jo käytössään toimiva lainsäädäntö, joka rajaa lyijyllä metsästystä kosteikoissa, mutta komissio päätti laajentaa rajoitusta huomattavasti ampumaharrastuksen tulevaisuudesta välittämättä, Teuvo Hakkarainen kertaa kysymyksen taustoja.

Vaikeaselkoinen uusi kosteikkomääritelmä tekee muutoksesta toteuttamiskelvottoman sekä vaarantaa harrastajien perusoikeudet ja oikeusturvan. Jäsenmaiden toimeenpanevat viranomaiset joutuvat ratkaisemaan monia tulkintakysymyksiä ja toimeenpanon ongelmia, joihin Hakkarainen haki komissiolta linjausta.

Myös ampumaradat rajoituksen piirissä

Hakkarainen kysyi, kuuluvatko myös kosteikkoalueella tai sadan metrin puskurivyöhykkeellä sijaitsevat ulkoampumaradat rajoituksen piiriin. Komission vastauksen mukaan kuuluvat.

– Tätä ei huomioitu kemikaaliviraston vaikutusarviossa mitenkään! Hakkarainen paheksuu.

Turvemaiden kohtalosta ei saatu selkoa

Toinen kysymys koski Suomessa runsaan turvemaan tulkintaa kosteikoksi. Komission monipolvisessa vastauksessa ei mainita sanaa turve, vaan luetellaan mm. seuraavaa:

”Kosteikkoalueella” tarkoitetaan erilaisia vesi‐ ja rantaruohikoita ja soita tai vesiä, luonnollisia tai keinotekoisia, pysyviä tai tilapäisiä, seisovia tai virtaavia, makeita, murtovesiä tai suolaisia vesiä, mukaan luettuna merialueet, joiden syvyys laskuveden aikana on enintään kuusi metriä.

– Komissio ei antanut suoraa ja selkeätä vastausta kysymykseeni, ihmettelee Hakkarainen.

Säännöt sanellaan, loppu jää jäsenmaiden harteille

Lisäksi Hakkarainen kysyi, miten ampuja voi tietää kosteikkoalueen rajat maan ollessa lumipeitteinen. Komission mukaan kansallisen tason ohjaus voisi olla hyödyllisempää, täsmällisempää ja käytännöllisempää (kuin komission antama ohjaus): komissio voisi kuitenkin pyytää Euroopan kemikaalivirastoa harkitsemaan koulutuksen tarjoamista jäsenvaltioiden täytäntöönpanoviranomaisille tästä aiheesta.

– Kylläpä on taas selkeä vastaus! Säännöt sanellaan mutta siihen se sitten jääkin, Hakkarainen puuskahtaa.

– Mistäköhän EU-byrokraatit ajattelivat, että Suomen kaltaiseen vähäväkiseen, suureen ja metsäiseen maahan löydetään ne täytäntöönpanoviranomaiset? Mihin heidät sijoitetaan, minkä verran heitä pitäisi olla ja kenen palveluksessa he olisivat? Käsittämätöntä! puhisee Hakkarainen.

Suomen Uutiset