Ministeri Jan Vapaavuori on esittänyt useasti väitteen siitä, että niin laina kuin omistuskin telakkayhtiössä olisi ollut Suomen lakien vastaista. Vapaavuori esittikin välikysymyskeskustelussa kysymyksen siitä, että yllyttävätkö perussuomalaiset ministereitä rikkomaan lakia peräänkuuluttaessaan luovaa direktiivintulkintaa. Hänestä tämän voi suomentaa lain rikkomiseksi.
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen asetti Vapaavuoren laintulkinnat kyseenalaiseksi.
– Tekemiemme selvitysten ja saamiemme tulkintojen mukaan mikään EU:n säännöstö, sen enempää kuin kansallinenkaan säännöstö, ei kiellä markkinaehtoisen käyttöpääomanlainan antamista yrityksille. Käyttöpääomalainaa käytetään tyypillisesti juuri työntekijöiden palkkojen maksuun ja alihankkijoiden tavarantoimitusten maksuun rakennusvaiheen aikana. Kyse ei tässä olisi ollut missään tapauksessa katteettomasta tuesta, jonka olisi voinut katsoa vääristävän kilpailua EU:ssa.
Hakkaraisen mukaan myös väiteet siitä, että telakkatoiminta on ollut kannattamatonta, ovat vailla pohjaa.
– Julkista oikeata tietoa olisi ollut ministereillä ja virkamiehillä saatavissa. Viimeisen viiden vuoden aikana Turun telakalla rakennetut laivat ovat tuottaneen voittoa yksittäisinä projekteina. Telakka toteutti nykyisen ja edellistenkin hallitusten peräänkuuluttamaa yhteiskuntavastuuta ja piti ihmiset työllistettynä. Nyt tästä sitten rangaistaan.
Hakkaraisen puheenvuoro kokonaisuudessaan Tiedotteet-sivustolla >
TEKSTI: PS VERKKOTOIMITUS
KUVA: KIMMO MÄNTYLÄ LEHTIKUVA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen Nuoriso esittää, että Suomi ryhtyy välittömästi palauttamaan työttömiä maahanmuuttajia kotimaihinsa, koska heillä ei ole hyvää syytä olla Suomessa.
Pappisvallan vastaiset mielenosoitukset ovat Iranissa levinneet yli sataan kaupunkiin. Siitäkin huolimatta, että valtakoneisto on katkaissut internet- ja puhelinyhteydet. Kuvat rajuista väkivaltaisuuksista leviävät maailmalle satelliittiyhteyksien kautta ja ne ovat aivan muuta, kuin Iranin virallisten kanavien välittämä näkymä tapahtumista.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.
Tilastokeskuksen rekisteriaineisto kertoo vääjäämättömästä muutoksesta pääkaupunkiseudulla. Nuorista yhä suurempi osa on taustaltaan maahanmuuttajia ja vanhat kantasuomalaiset kuolevat pois. Jos segregaatio etenee nykyvauhtia ja kansalaisten yhteisyys katoaa, koko perinteistä yhteiskuntaamme uhkaa mureneminen ja sortuminen.
Viikko sitten Ylen pääuutislähetys uutisoi, että "maahanmuuttoviraston agentti ampui siviilin tämän omaan autoon" Minneapolisissa. Ampumavälikohtauksesta on sen jälkeen saatu uutta tietoa silminnäkijöiden kuvaamilta videoilta, jotka osoittavat, että asiat eivät menneet ihan niin suoraviivaisesti kuin valtamedia meille kertoi. Oikeusministeriö aikoo tutkia surmansa saaneen naisen partnerin yhteydet äärivasemmistolaisiin aktivistiryhmiin.
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.
Iranin uusimman kansannousun symboliksi on noussut kuva, jossa nuori nainen sytyttää savukkeensa uskonnollista johtajaa esittävällä julisteella. Enää tupakan sytykkeeksi kelpaava, liekehtivä ajatolla Ali Khamenei on nyt ikoni, jota levitetään urakalla sosiaalisessa mediassa eri versioina.
Tilastotieteilijä Samuli Salmisen tutkimus "Maahanmuuton aluekohtaiset tilastotiedot pääkaupunkiseudulla" kertoo Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen pohjalta maahanmuuton sosioekonomisista avainluvuista pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen ensimmäinen versio on julkaistu vuonna 2023.
