

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Hakkarainen unionin suunnitelmista metsäsektorille: Sahaako EU omaa oksaansa?
Europarlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps/ID-ryhmä) jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n metsäsektorin ylisäätelyn vaikuttavuudesta.
Euroopan komission Fit for 55 –lainsäädäntöpaketti, kestävän rahoituksen taksonomia, uusi EU:n metsästrategia ja biodiversiteettistrategia ovat yhdessä puuttumassa EU:n metsäsektorin toimintaedellytyksiin ennennäkemättömällä tavalla.
Niiden myötä EU vaatii hiilinielujen kasvattamista ja puuttuu muun muassa metsien hoitoon, maankäyttöön sekä raaka-aine- ja energiantuotantoon EU-maissa. Komission ajatuksissa EU:n metsänomistajille voitaisiin jopa maksaa korvauksia metsien talouskäytön lopettamisesta.
– Suunnitelmat ovat jäsenmaita eriarvoistavia, sillä ne iskevät erityisesti metsäisten maiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, Teuvo Hakkarainen sanoo.
Tuotanto siirtyy muualle
Suunnitelmat ovat myös ristiriidassa esimerkiksi EU:n kiertotaloustavoitteiden ja uusiutuvan energian käyttötavoitteen kanssa. Lisäksi yhtenä suurena heikkoutena on, ettei hiilinielujen tilaa globaalisti huomioida.
Hakkarainen epäilee, että EU sahaa omaa oksaansa ja kiristyvien pykälien myötä tuotanto siirtyy sinne, missä vastaavia pykäliä ei ole tai ainakaan niistä ei piitata.
– Miten komissio voi varmistaa, etteivät EU:n metsien hakkuukiellot korvaudu vastaavilla hakkuilla EU:n ulkopuolella, kun puupohjaisten tuotteiden ja bioenergian kysyntä säilyy tai jopa kasvaa tulevaisuudessa?
Suomi kantaa muiden taakkoja
Hän kysyy myös, miten aiotaan varmistaa, ettei muiden EU-maiden tai sektoreiden fossiilisia päästöjä kateta metsäisten maiden kustannuksella, jolloin edes EU:n omat ilmastotavoitteet eivät toteutuisi.
– Vaarana on, että metsäiset maat, kuten Suomi, joutuvat kantamaan muidenkin edestä kohtuutonta ja järjetöntä ilmastotavoitetaakkaa, hän toteaa.
Hakkarainen ei usko, että komissiolla olisi käsitystä siitä, millaisia tappioita nämä suunnitelmat voivat toteutuessaan aiheuttaa esimerkiksi Suomelle:
– Onko komissio arvioinut suunnitelmiensa aiheuttamien, yhteen laskettujen taloudellisten tappioiden kokoluokkaa metsäisille jäsenmaille?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hakkuukiellot ylisääntely metsänomistajat metsäpolitiikka ilmastotavoitteet Suomi Teuvo Hakkarainen EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hakkarainen: Suomen toimivalta metsäasioissa on turvattava

Ranne: Ilmastopaniikki ei pelasta, vaan tuhoaa perusoikeudet

Tavio: On tullut aika lopettaa EU:n hännystely – ”Suomea mätkitään taas uusilla vaatimuksilla”

Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: ”EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”

Simula ihmettelee ympäristöministeriön uutta luonnonsuojelulakia: ”Pakkosuojelu uhkaa suomalaisten omistamia metsiä”

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Avohakkuukielto vaikuttaisi heikentävästi metsäteollisuuden kilpailukykyyn

Hakkarainen kysyi EU-komissiolta metsäsektorin ylisääntelystä: ”Jään odottamaan tulevaa tiedonantoa”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää