Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Tynkkynen ehdottaa ukrainalaista sotareportteria Saharov-palkinnon saajaksi – “Palkinnon myöntäminen Ponomarenkolle osoittaisi arvostusta riippumatonta laatujournalismia kohtaan”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?

ylisääntely

Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan maahanmuutto on aikamme kohtalonkysymys, joka uhkaa nykyisissä mittasuhteissaan koko eurooppalaista sivilisaatiota.

– Kyse ei ole enää siitä, että pieni joukko huonosti integroituneita tulijoita aiheuttaisi epäjärjestystä ja taloudellista taakkaa, vaan kyse on siitä, että Afrikasta ja Aasiasta tulevien miljoonien vuosittaisten tulijoiden virrat luovat yhteiskuntia yhteiskuntien sisään ja kantaväestöt jäävät alue alueelta vähemmistöiksi omissa maissaan, Simo Grönroos kertoo.
Tämä kehitys on nähtävissä jo monissa Euroopan suurkaupungeissa sekä myös Suomessa, jossa esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla maahanmuuttajataustaista on jo noin 25 prosenttia väestöstä ja Helsingissä kohta 20 prosenttia.
– Turvapaikkamaahanmuutto on yksi haastavimmista maahanmuuton muodoista. Se tuo eniten huonosti integroituvaa maahanmuuttajaväestöä, ja mikä ironisinta, vaikka sen näennäinen tarkoitus on auttaa hädänalaisia ihmisiä, niin se on äärimmäisen tehoton tapa auttaa ketään, sillä tulijat ovat valtaosaltaan tosiasiallisesti elintasosiirtolaisia, Grönroos toteaa.
Turvapaikkaprosessi Euroopan ulkopuolelle
Hänestä humanitaarinen auttaminen on tehokkainta tehdä paikan päällä pakolaisleireillä, jolloin yhden Suomeen otettavan pakolaisen aiheuttamilla kuluilla pystyttäisiin auttamaan moninkertaista ihmismäärää hankkimalla hädän alla oleville ihmisille lääkkeitä, koulukirjoja, parempaa ravintoa ja parempia asuinoloja.
– Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan tulisi siis lopettaa kokonaan ja humanitaarisen auttamisen pitäisi tapahtua paikan päällä pakolaisleireillä, Grönroos sanoo.
Tämä onnistuu hänen mukaansa niin sanotulla Ruanda-mallilla, jossa Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.
– Koska turvapaikkamaahanmuutto Eurooppaan on käytännössä elintasosiirtolaisuutta, niin tulijavirta loppuisi nopeasti, sillä harva haluaa maksaa tuhansia euroja matkasta Eurooppaan, jos tietää tulijoiden päätyvän ilman poikkeuksia Ruandan kaltaiseen maahan, jonka elintaso ei houkuttele onnenonkijoita, Grönroos katsoo.
Halpatyövoimalle stoppi
Grönroosin mukaan EU on lisäämässä myös halpatyövoiman maahanmuuttoa muun muassa eräänlaisella kohdemaamallilla, jossa joukkoon väestöräjähdyksestä kärsiviä kehitysmaita, kuten Egyptiin ja Tunisiaan, luodaan työperäisen maahanmuuton pikaväyliä.
– Myös tälle täytyy laittaa loppu, kuten myös kehitysmaista tulevalle opiskelumaahanmuutolle, josta on myös muodostunut helppo sisääntuloväylä eurooppalaisen elintason äärelle. Maahanmuuttoa tulee siis kiristää kaikilla sektoreilla, Grönroos vaatii.
Grönroosin mielestä periaatteena pitäisi olla se, että EU voisi vapaan sisäisen liikkuvuuden alueena asettaa jäsenmaille korkeintaan kriteerejä, jotka määrittelevät, kuinka tiukka kansallisen maahanmuuttopolitiikan tulee vähintään olla, mutta EU ei saisi asettaa ylärajaa sille, kuinka tarkkaan jäsenvaltio voi kontrolloida unionin ulkopuolelta tulevaa muuttoliikettä.
Suomalaisten etua ajamaan
Koulutukseltaan Grönroos on filosofian tohtori historian alalta. Hän on perussuomalaisten eurovaaliehdokas ja pitää suomalaisen mepin tärkeimpänä tehtävänä suomalaisten edun ajamista.
– Olen ehdolla eurovaaleissa, koska europarlamentti on tärkeä paikka torpata komissiosta tulevia suomalaisten etuja heikentäviä esityksiä, oli kyseessä sitten Suomen metsiin kohdistuva ylisääntely, suomalaisille kalliiksi tulevat tukipaketit tai maahanmuuttovirtoja lisäävät esitykset, Grönroos selvittää.
Suomen Perusta -ajatuspajaa johtaessaan Grönroos on saanut kerättyä varsin paljon tietoa monenlaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä sekä luotua monia kontakteja eri aloilla vaikuttaviin tiedemiehiin ja asiantuntijoihin. Miehellä on myös vankka kokemus kuntapolitiikasta ja puolueen erilaisissa tehtävissä toimimisesta.
Liittovaltiokehitystä muutettava
Grönroosin mielestä EU:ssa tarvittaisiin täyskäännös sekä liittovaltiokehitykseen että avointen rajojen maahanmuuttopolitiikkaan.
– Euroopan unionia kaupataan Suomen kaltaisille pienille maille sisämarkkina-alueena, mutta todellisuudessa unionissa on viime vuosikymmenet keskitytty poliittisen unionin luomiseen, hän katsoo.
Koko Eurooppa pyritään Grönroosin mukaan sulauttamaan jonkinlaiseksi yhtenäisvaltioksi, joka puuttuu niin pullonkorkkeihin kuin metsänhoitoon, vaikka kummatkaan asiat eivät liity millään tavalla maiden välisen kaupankäynnin esteiden purkamiseen.
– Ylisääntelyn lisäksi EU on jo vuosia harjoittanut huonosti taloutensa hoitavien jäsenmaiden pelastusoperaatioita erilaisten tukipakettien muodossa, joissa Suomi on ollut maksumiehenä. Tukipaketit ovat EU:n omien sääntöjen vastaisia, mutta silti ne on ajettu läpi poliittisista syistä, Grönroos sanoo.
Eurooppa vaarassa näivettyä
Hänen mielestään kaikkein tuhoisimpaan vaiheeseen ollaan siirrytty, kun Euroopan unioni on alkanut harjoittaa omaa rajat auki -maahanmuuttopolitiikkansa, jossa se pyrkii kahlitsemaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta puolustaa ulkorajojaan ja pakollisen turvapaikanhakijoiden taakanjaon avulla pyrkii pakkomonikulttuuristamaan kaikki EU-maat.
– Suomen pitäisi keskittyä purkamaan EU:ta liittovaltiosta kauppaliitoksi, tai jos tämä ei onnistu, niin sitten pyrkimään luomaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa parempi kauppaliitto, johon maat voisivat siirtyä.
– Sisämarkkinoille pääsyn lisäksi turvallisuuspolitiikalla on suuri merkitys Suomen liittyessä EU:n jäseneksi 1990-luvulla. Suomi on nyt Naton jäsen ja meillä on iskukykyinen oma armeija, joten emme tarvitse EU:ta turvallisuuspolitiikan takia, Grönroos arvioi.
Euroopan elinvoimaisuus on perustunut historiassa vallan hajauttamiseen ja siihen, että kymmenet erilaiset valtiot ovat kilpailleet keskenään kaupan alalla ja sitä kautta joutuneet kehittämään hallintojaan ja toimintatapojaan.
– Se, että Eurooppaa johdetaan kiihtyvään tahtiin tulevilla säädöksillä, jotka pakottavat koko maanosan Portugalista Suomeen samaan muottiin, tappaa tämän dynamiikan ja näivettää Euroopan, joka alkaa muistuttaa keskusjohtoista suunnitelmataloutta, Grönroos toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Joonas Kivirannan mielestä EU:n sääntöviidakko ja keskushallinto tukahduttavat pahasti Euroopan talouskasvua.

– Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa. Meidän pitäisi keskittyä enemmän talouskasvuun ja innovaatioihin ja antaa jäsenvaltioiden sekä ihmisten toteuttaa itseään, Joonas Kiviranta sanoo.
Hänen mielestään EU:n sääntelyä pitää purkaa johdonmukaisesti ja julkisessa rahankäytössä tulee keskittyä kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin.
– Tämä on tärkeää, jotta kuromme työn tuottavuuden eron USA:han kiinni. Tehottomia aluekehitysvaroja tulee kohdentaa uudestaan ja käyttää esimerkiksi tutkimukseen, innovaatioihin ja puolustusteollisuuden kehittämiseen, Kiviranta katsoo.
Kansainvälinen tausta
Tampereella asuva Kiviranta on toiminut perusuomalaisten kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2021 lähtien.
Kivirannan mielestä hänellä on hyvät lähtökohdat työskennellä Euroopan parlamentissa.
– Hyvässä joukkueessa ihmiset tekevät asioita, joissa pääsevät käyttämään vahvuuksiaan. Omat vahvuuteni liittyvät kansainväliseen taustaan ja kielitaitoon, joten halusin tarjota itseäni kisaan, sillä näistä olisi hyötyä ajamassa Suomen asioita EU:ssa, Kiviranta kertoo.
33-vuotias Kiviranta on koulutukseltaan lentotekniikan diplomi-insinööri ja geotieteiden lisensiaatti. Hänellä on laaja kansainvälinen tausta ja kielitaito, sillä mies on asunut yhteensä yli 10 vuotta USA:ssa, Saksassa ja Ruotsissa.
– Olen kansainvälinen tekniikan alan osaaja, jolta taittuu lähes viisi vierasta kieltä, ja tarvittaessa taskulaskinkin pysyy kädessä.
Suurimpana vahvuutenaan Kiviranta pitää nimenomaan kielitaidon suomaa suorituskykyä kansainvälisessä ympäristössä.
– Tämän kun yhdistää asiaosaamiseen etenkin energia- ja ilmastoasioissa, on edellytykset menestyä mepin työssä, Kiviranta toteaa.
Turvapaikanhaku ulkoistettava
Tärkeimpiä teemoja Kivirannalle ovat ilmasto- ja energiapolitiikka, turvapaikkapolitiikka sekä oikeistolainen talouspolitiikka.
Kivirannan mukaan esimerkiksi turvapaikanhaku pitäisi viedä kolmansiin maihin ja turvapaikkakin myöntää EU:n ulkopuolelta.
– Tämä tukkisi laittomat siirtolaisuuden väylät, parantaisi Euroopan turvallisuutta ja auttaisi lopulta kohdistamaan apua sitä eniten tarvitseville nykyjärjestelmän sijaan, missä varakkaimmat siirtolaiset maksavat ihmissalakuljettajille riskialttiista matkasta Välimeren yli, Kiviranta selvittää.
Euroopan parlamentin tehtäviin kuuluvat muun muassa unionin lakien laatiminen yhdessä ministerineuvoston kanssa sekä talousarvion hyväksyminen. Kivirannan mielestä unionin pitää pohjata päätöksensä tieteeseen ja vaikuttavuuteen.
– Suomen mepille on tärkeintä tuoda esille sekä Suomen että oman aatesuuntauksensa näkemyksiä europarlamenttiin ja ajaa näitä rohkeasti.
– Olemme olleet liiaksi EU:n mallioppilaita, ja voisimme yhtä piirua rohkeammin ajaa Suomen etua, Kiviranta sanoo.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”

Suomen Perustan analyysissä <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/laajentuva-tulonsiirtounioni-vai-kehittyva-sisamarkkina-alue/">Laajentuva tulonsiirtounioni vai kehittyvä sisämarkkina-alue?</a> entinen Suomen Pankin rahoitusmarkkinaosaston johtaja Heikki Koskenkylä tarkastelee Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut.

Euroopan unionia markkinoidaan Suomen kaltaisia pieniä jäsenvaltioita hyödyttävänä sisämarkkina-alueena, jonka tavoitteena on haastaa taloudellisesti Yhdysvallat ja Kiina. Tästä huolimatta alueen sisämarkkinoiden kehittyminen on jäänyt laajentuvan poliittisen unionin luomisen jalkoihin, eikä alueen taloudellinen kehitys ole pysynyt kilpailijoiden vauhdissa.
Suomen Pankin osastopäällikkönä toiminut valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä analysoi tässä katsauksessa Euroopan unionin sisämarkkinoiden tilannetta sekä sitä, mikä elinvoimaisen kauppa-alueen luomisessa on epäonnistunut. Lääkkeeksi Koskenkylä tarjoaa unionin laajentumisen laittamista jäihin ja keskittymistä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen.
EU:n talouden ja tuottavuuden kasvu pysähtynyt
Koskenkylän analyysissä kerrotaan, että EU:n sisämarkkinoiden kehittyminen sekä talouden ja tuottavuuden kasvu ovat pysähtyneet. Unionin talous on jäänyt jälkeen Yhdysvaltojen ja Kiinan kehityksestä, joihin verrattuna alueella on erittäin vähän korkean teknologian, digitalisaation ja tekoälyn yrityksiä.
EU:sta piti tulla tehokas talousalue, jossa markkinakuri toimii. Yritystukia ja sääntelyä on kuitenkin lisätty jatkuvasti, ja yhteinen velka sekä tukipolitiikka ovat kasvaneet. Tämä kehitys jarruttaa sisämarkkinoiden syventämistä.
Laajentuminen laitettava jäihin
Koskenkylän mielestä EU:n tulisi keskittyä laajentumisen, poliittisen unionin ja tulonsiirtojen sijaan sisämarkkinoiden kehittämiseen. Laajentuminen tulee siirtää myöhempiin aikoihin, ja Ukrainaa voidaan avustaa esimerkiksi jonkinlaisella assosiaatiosopimuksella.
Pääomamarkkinaunionin osalta tarvitaan tarkkarajaisia toimenpiteitä, kuten konkurssilainsäädännön harmonisointia, mutta ei verotuksen yhdistämistä tai pääomamarkkinaunionin nimissä kaupattuja yritystukia.
&nbsp;

VTT Koskenkylä: EU:n keskityttävä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen

Brysselissä järjestettiin eilen EU-maiden talousministerien kokous ja tänään kokoontui EU:n talous- ja rahoitusasioiden neuvosto Ecofin. Suomea kokouksissa edusti valtiovarainministeri Riikka Purra. Kokouksissa rahaministerit keskustelivat muun muassa kilpailukyvystä ja talouskasvun vahvistamisesta sekä hyväksyttiin täytäntöönpanopäätös Ukraina-tuen jatkamiselle. 


Eilisellä kokousagendalla oli erityisesti kilpailukyky ja pääomamarkkinat, tänään Ecofinissa hyväksyttiin neuvoston täytäntöönpanopäätös Ukraina-suunnitelmasta, kahdet neuvoston päätelmät ja keskustelussa oli lisäksi verotukseen liittyviä ehdotuksia.
&#8211; Euroryhmän laajennetussa kokoonpanossa kävimme mielenkiintoisen keskustelun kilpailukyvystä ja siihen liittyvästä tieto- ja osaamisvajeesta suhteessa globaaleihin kilpailijoihin, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi tänään Brysselissä pitämässään tiedotustilaisuudessa.
EU Yhdysvaltoja paljon jäljessä
Työn tuottavuus kasvaa euroalueella kilpailijoita hitaammin ja EU on Yhdysvaltoja jäljessä monessa asiassa, muun muassa tki-investoinneissa ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa. Maailman arvokkaimmat teknologia-alan yritykset ovat lähes kaikki yhdysvaltalaisia.
&#8211; Yritysten kilpailukyvyn kannalta keskeisiä pullonkauloja on myös osaavan työvoiman heikentynyt saanti ja sen vaikutus investointeihin. Itse puheenvuorossani korostin näitä asioita ja ennen kaikkea sitä, että julkisen rahoituksen lisäämisellä Eurooppaa ei saada nousuun.
&#8211; Euroopassa julkisen rahan käyttö ei merkittävästi poikkea muiden talousalueiden julkisesta rahoituksesta. Selvästikään tämä ei selitä meidän jälkeenjääneisyyttä suhteessa Yhdysvaltoihin tai muihin talousalueisiin eikä näitä tuottavuuseroja. On siis vaikea nähdä, että lisäämällä julkista rahaa saataisiin lisää tehoa, Purra sanoo.
Hänen mukaansa enemmän huomiota pitäisi kiinnittää yksityisiin investointeihin.
&#8211; EU:n tulee olla yrityksille houkutteleva kohde investoida tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tämän aikaansaamiseksi tarvitsemme yksityisiä investointeja tukevan kilpailullisen toimintaympäristön.
Ylisääntely hidasteena EU:ssa
Tulevien EU-parlamenttivaalien alla ylisääntelystä on keskusteltu paljon, joka on ollut hyvinkin pikkutarkkaa. Toisaalta Suomessakin keskustellaan kansallisesti esimerkiksi luvituksesta.
Eräänä esimerkkinä Yhdysvaltain kilpailukykyisemmästä toimintaympäristöstä Purra mainitsee lääketeollisuuden tuotteen, joka Yhdysvalloissa pääsee markkinoille kahdessa vuodessa. EU:ssa sen sijaan joutuu odottamaan kuusi vuotta.
Purra kertoo ilmaisseensa kokouksessa jälleen kerran huolensa EU:n tulonsiirtoratkaisuista, mutta tunnetusti ”kaikenlaisia ehdotuksia” on ilmassa.
&#8211; Niihin liittyy ongelmia, joista Suomessakin on puhuttu paljon.
Suomen vahva Ukraina-tuki jatkuu
Ecofin-kokouksessa mukana oli myös Ukrainan valtiovarainministeri Sergei Marchenko. Hän osallistui etäyhteydellä ja toi esiin Ukrainan talouden tilannetta sekä tarvetta tuelle ja rahoitukselle.
&#8211; Hyväksyimme neuvoston täytäntöönpanopäätöksen Ukraina-suunnitelmaksi. Se tarkoittaa, että päätöksen jälkeen Ukrainalle voidaan maksaa ennakkomaksu. Sen jälkeen maksatukset perustuvat suunnitelman mukaisten erillisten määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseen ja niihin liittyviin maksupyyntöihin.
&#8211; Sergei Marchenko korosti sodan aiheuttamaa suurta rasitetta julkiselle taloudelle, erityisesti korostaen puolustusmenoja. Hän myös korosti, että vuoden 2025 osalta rahoitustarvetta on paljon ja siksi hän toivoi, että EU tarkastelisi Venäjän jäädytettyjä varoja ja niiden tehokkaampaa käyttöä. Lisäksi Marchenko puhui Venäjän Ukrainan energialaitoksiin kohdistamien hyökkäysten tuhoisista vaikutuksista, jotka luonnollisesti pitäisi saada korjattua ennen seuraavaa lämmityskautta, Purra kertoo.
Hän jatkaa, että Suomen osalta vahva tuki Ukrainalle jatkuu.
&#8211; Me korostamme sitä, että tuen antamisen Ukrainalle pitää jatkua. EU:n pitää myös alkaa miettiä ratkaisuja vuodelle 2025, koska siihen liittyy suuria epävarmuuksia molemmin puolin Atlanttia, liittyen päätöksentekoprosesseihin.

Valtiovarainministeri Purra: Tarvitsemme yksityisiä investointeja tukevan kilpailullisen toimintaympäristön – ”EU:n pitää olla yrityksille houkutteleva investointikohde”

Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra puntaroi tuoreessa blogissaan EU:n hyötyjä ja haittoja meille suomalaisille.
EU-parlamenttivaalien alla Purra katsoo, että kaikkien parlamenttiin valittavien edustajien – puolueesta riippumatta – tulisi äänestyksissä ja linjauksissa toimia Suomen etu edellä ja pitää mielessä, millaisia hintalappuja unionitason päätöksistä seuraa veronmaksajalle ja millaista taakkaa ylisääntely aiheuttaa yrityksille ja hallinnolle.
&#8211; Edessä olevat Euroopan parlamentin vaalit ovat valtavan tärkeät Suomelle ja suomalaisille. Ajan henki on nyt toisenlainen kuin viisi vuotta sitten. Käsillä onkin todellinen mahdollisuus sisältä päin uudistaa unionia reilumpaan ja parempaan suuntaan – sekä samalla pyrkiä estämään meille suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen. Tämä toki edellyttää sitä, että valitsemme EU-edustajamme viisaasti.
Yhteismarkkinoiden toimivuutta vahvemmaksi
Myönteistä EU:ssa on toimiva yhteismarkkina-alue, Purra kirjoittaa.
&#8211; Kauppapolitiikan kannalta Suomen sijainti on kuitenkin aina ollut haastava, ja erityisen haastava se on juuri nyt idänkaupan ollessa jäissä. Toisinaan hauraiksi osoittautuneet logistiikan ketjut myös nostavat Suomen kaupankäynnin vaikeuskerrointa. Siksi EU:ssa keskeinen tehtävämme onkin vahvistaa yhteismarkkina-alueen toimivuutta, siis varmistaa suomalaisten yritysten ja kuluttajien sujuva pääsy yhteismarkkinoille kaikissa tilanteissa.
Yhteismarkkinoiden toimintaa kuitenkin haittaa ja kilpailua vääristää kansallinen tukipolitiikka, johon on EU:ssa viime vuosina palattu energiakriisien ja Ukrainan sodan vuoksi. Samalla Suomi myös joko suoraan tai epäsuorasti rahoittaa muiden maiden tukia.
&#8211; Eräitä kriittisiä kohteita lukuun ottamatta EU:ssa tulisikin ryhtyä edistämään valtiontukien kieltämistä. On kuitenkin oltava realisti ja ymmärrettävä, että tämä tuskin tulee aivan pian tapahtumaan.
EU-jäsenmaat vastatkoot omista talouksistaan
Yhdeksi EU:n tunnusmerkiksi on viime vuosina valitettavasti tullut, että vaikeiden aikojen keskellä EU hylkää omien sääntöjensä noudattamisen. Samalla unionin talousryhti on veltostunut.
Usein tästä seuraa päätöksiä, jotka kasvattavat kansalaisten velkavastuita, Purra kirjoittaa.
&#8211; EU-perussopimuksista johdettavan no bailout -säännön mukaan kukin jäsenmaa vastaa omasta taloudestaan eikä toisten velkoja maksella. Toisin kuitenkin tapahtui, kun koronan varjolla toteutetulla elpymisvälineellä Suomi sitoutettiin osallistumaan osaksi yhteisvelkaa, joka on johtanut miljardien lahjoittamiseen Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Lasku on kallis ja sitä maksetaan pitkään, joten vastaava ei saa toistua. Yhteisvelan kasvattaminen tulee päättäväisesti torjua.
Useimpien suomalaisten ja myös useimpien suomalaisten puolueiden mielestä EU:n ei pidä kehittyä liittovaltioksi, saati sitten yhteisvelkaunioniksi. Purra vaatiikin poliitikoilta rohkeutta toimia johdonmukaisesti EU:ssa, jotta suomalaisille kielteisten kehityskulkujen voimistuminen voidaan estää.
Lue blogi <a href="https://www.soste.fi/blogikirjoitus/riikka-purra-suomen-etu-edella-euroopan-unionissa/">täältä</a>.
&nbsp;

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että EU:ssa tarvitaan nyt enemmän teknologisia innovaatioita kuin lisää juristeriaa.

Perussuomalaiset julkaisi tänään EU-vaaliohjelmansa. Puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra tiivistää ohjelman perussanoman:
&#8211; Me ansaitsemme parempaa ja tarkkarajaisempaa Euroopan unionia, jossa yhteistyö on järkevien tavoitteiden ajamista. Se on läpinäkyvää ja reilua, mutta meidän ei pidä kuvitella sitä saavamme olematta samalla itse kovempia.
&#8211; EU:ssa meidän on hyödynnettävä sen parhaita osia. Suutari kuitenkin pysyköön lestissään, eli meidän on vastustettava EU:n leviämistä.
EU haluaa säännellä kaiken
Yksi EU:n suurimpia ongelmia on ylisääntely, Purra sanoo. Hän harmittelee sitä, että Eurooppa-politiikkaan usein liittyy runsaasti pykälänikkarointia.
&#8211; Kaikkea halutaan säännellä. Toki tällä päättyvällä kaudella sääntely on liittynyt erityisesti ilmastopolitiikkaan ja metsäpolitiikkaan, mutta myös moneen muuhun asiaan.
&#8211; Ylisääntely aiheuttaa merkittävää taakkaa sekä yrityksille että julkishallinnolle. Suomessa ministeriöt ovat nääntymässä unionista tulevan sääntelytaakan alle. Hallitus joutuu miettimään paljon näitä asioita, koska omassakin hallitusohjelmassamme on paljon uusia tavoitteita ja kirjauksia. Jos kuitenkin virkamiesten aika menee EU-sääntelystä selviämiseen, valitettavasti se siten näkyy myös kansallisessa lainsäädännössä.
Vähemmän pykälänikkareita
Purra linjaa, että tulevalla EU-parlamentin kaudella ylisääntelystä on päästävä eroon. Samalla sen tulisi myös tarkoittaa, että jo olemassa olevaa sääntelyä tulisi purkaa.
Valtiovarainministeri nostaa esimerkiksi yhden EU-sääntelyn uusimmista ”kukkasista”: kenties sinäkin olet viime aikoina harmitellut tai ihmetellyt sivuun roikkumaan jäävää limsapullon korkkia – kiitä siitä EU:ta.
&#8211; Vaikka sivuun kiinni jäävä korkki voisikin olla hyvä ratkaisu, ehkä se kuitenkin kertoo kokonaisuudesta jotain olennaista. EU:ssa ei tarvita nyt niinkään pykälänikkareita ja juristeriaa, vaan tarvitaan insinöörejä ja uusia teknologisia innovaatioita. Sitten unioni pääsee eteenpäin.
<iframe loading="lazy" title="EU-vaaliohjelman julkistus – Purra, Lith, Huopainen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/YvxbJT-AUH4?start=22&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Oletko sinäkin ihmetellyt sivuun roikkumaan jäävää limsapullon korkkia? – EU:n ylisääntely aiheuttaa haittaa yrityksille ja jäsenvaltioiden hallinnolle

Euroopan parlamentissa äänestetään pakkausjäteasetuksesta, joka jakaa suomalaisia europarlamentaarikkoja. Perussuomalaisten kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas Ari Koponen pitää täysin järjettömänä, että osa suomalaisista europarlamentaarikoista kannattaa tätä asetusta.

&#8211; Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa. Europarlamenttiin ei pidä mennä nöyristelemään, äänestämään tyhjää tai tekemään Suomen ja suomalaisten kannalta tuhoisia ratkaisuja, Ari Koponen jyrähtää.
Hyvä esimerkki EU:n ylisääntelyvimmasta
Koponen näkee pakkausjäteasetuksen yhtenä esimerkkinä EU:n vimmasta ylisäännellä kaikkea. Asetus on vaarassa tuhota suomalaisen pullonpalautusjärjestelmän. Panimoliiton mukaan asetus pahimmillaan lisää ympäristön kuormitusta.
&#8211; Asetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa, kun meillä on jo toimiva järjestelmä. Muiden maiden pitäisi ottaa ennemmin Suomesta mallia, Koponen vaatii.
Eurovaalit järjestetään 9.6.2024, jolloin valitaan uudet europarlamentaarikot puolustamaan Suomea. Koponen on valituksi tullessaan luvannut lahjoittaa saamastaan palkkiosta 1 000 euroa kuukausittain hyväntekeväisyyteen suomalaisten järjestöjen kautta sekä ajamaan aina ja kaikessa Suomen ja suomalaisten etua EU:ssa.
&nbsp;

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – “Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Europarlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps./ID-ryhmä) jätti komission vastattavaksi kolmiosaisen kirjallisen kysymyksen EU:n metsäsektorin ylisäätelyn vaikuttavuudesta. Hakkaraisen saamassa vastauksessa puhutaan esimerkiksi tulevasta kestävien hiilikiertojen palauttamista koskevasta tiedonannosta, jolla pyritään esittämään konkreettisia toimia.

EU on puuttumassa metsäsektorin toimintaedellytyksiin ennennäkemättömällä tavalla. Teuvo Hakkarainen epäilee, että kiristyvien pykälien myötä EU:n metsien hakkuukiellot korvautuvat vastaavilla hakkuilla EU:n ulkopuolella.
Janusz Wojciechowskin Euroopan komission puolesta antamassa vastauksessa pyöritellään mm. näin: “EU:n metsästrategiassa tarkastellaan ja pyritään edistämään kestävää metsäbiotaloutta kokonaisvaltaisella tavalla, jotta se toimisi synergiassa EU:n tiukennettujen ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden kanssa. Komissio valmistelee myös lainsäädäntöehdotusta, joka koskee tiettyjä metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen liittyviä hyödykkeitä ja tuotteita, muun muassa puuta”.
Monien EU-maiden taloudenpito löperöä
Hakkarainen kysyi myös, miten aiotaan varmistaa, ettei muiden EU-maiden tai sektoreiden fossiilisia päästöjä kateta metsäisten maiden kustannuksella. Vastauksessa kerrotaan esimerkiksi, että ”lainsäädäntöehdotuksilla varmistetaan, että jokainen sektori edistää EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista ja että jäsenvaltiot ilmoittavat ja kirjaavat korjatusta biomassasta peräisin olevat päästönsä”.
&#8211; EU:ssa on useita jäsenmaita, joiden taloudenpito ja muukin yhteisten sääntöjen noudattaminen on löperöä vuosikymmenestä toiseen. Miten voimme luottaa, että ne ilmoittavat ja kirjaavat päästönsä kuten kuuluu? hän ihmettelee.
Tiedonantoa luvassa
Entä onko komissio arvioinut suunnitelmiensa aiheuttamien yhteenlaskettujen taloudellisten tappioiden kokoluokkaa metsäisille jäsenmaille?
&#8211; Vastauksessa mainitaan muun muassa, että ”tulevalla kestävien hiilikiertojen palauttamista koskevalla tiedonannolla pyritään esittämään konkreettisia toimia muun muassa hiiltä sitovan viljelyn kehittämiseksi, mukaan lukien parhaat käytännöt ja nykyiset sertifiointijärjestelmät”. Jään siis odottamaan tätä tulevaa tiedonantoa! Hakkarainen tuhahtaa.
&nbsp;

Hakkarainen kysyi EU-komissiolta metsäsektorin ylisääntelystä: ”Jään odottamaan tulevaa tiedonantoa”

Europarlamentin jäsen Teuvo Hakkarainen (ps/ID-ryhmä) jätti komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen EU:n metsäsektorin ylisäätelyn vaikuttavuudesta.

Euroopan komission Fit for 55 –lainsäädäntöpaketti, kestävän rahoituksen taksonomia, uusi EU:n metsästrategia ja biodiversiteettistrategia ovat yhdessä puuttumassa EU:n metsäsektorin toimintaedellytyksiin ennennäkemättömällä tavalla.
Niiden myötä EU vaatii hiilinielujen kasvattamista ja puuttuu muun muassa metsien hoitoon, maankäyttöön sekä raaka-aine- ja energiantuotantoon EU-maissa. Komission ajatuksissa EU:n metsänomistajille voitaisiin jopa maksaa korvauksia metsien talouskäytön lopettamisesta.
&#8211; Suunnitelmat ovat jäsenmaita eriarvoistavia, sillä ne iskevät erityisesti metsäisten maiden taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, Teuvo Hakkarainen sanoo.
Tuotanto siirtyy muualle
Suunnitelmat ovat myös ristiriidassa esimerkiksi EU:n kiertotaloustavoitteiden ja uusiutuvan energian käyttötavoitteen kanssa. Lisäksi yhtenä suurena heikkoutena on, ettei hiilinielujen tilaa globaalisti huomioida.
Hakkarainen epäilee, että EU sahaa omaa oksaansa ja kiristyvien pykälien myötä tuotanto siirtyy sinne, missä vastaavia pykäliä ei ole tai ainakaan niistä ei piitata.
&#8211; Miten komissio voi varmistaa, etteivät EU:n metsien hakkuukiellot korvaudu vastaavilla hakkuilla EU:n ulkopuolella, kun puupohjaisten tuotteiden ja bioenergian kysyntä säilyy tai jopa kasvaa tulevaisuudessa?
Suomi kantaa muiden taakkoja
Hän kysyy myös, miten aiotaan varmistaa, ettei muiden EU-maiden tai sektoreiden fossiilisia päästöjä kateta metsäisten maiden kustannuksella, jolloin edes EU:n omat ilmastotavoitteet eivät toteutuisi.
&#8211; Vaarana on, että metsäiset maat, kuten Suomi, joutuvat kantamaan muidenkin edestä kohtuutonta ja järjetöntä ilmastotavoitetaakkaa, hän toteaa.
Hakkarainen ei usko, että komissiolla olisi käsitystä siitä, millaisia tappioita nämä suunnitelmat voivat toteutuessaan aiheuttaa esimerkiksi Suomelle:
&#8211; Onko komissio arvioinut suunnitelmiensa aiheuttamien, yhteen laskettujen taloudellisten tappioiden kokoluokkaa metsäisille jäsenmaille?

ylisääntely

Eurovaaliehdokas Simo Grönroos: ”Humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan on lopetettava”

Eurovaaliehdokas Joonas Kiviranta: ”Byrokraattinen asenne ja ylisääntely näivettävät Eurooppaa”

VTT Koskenkylä: EU:n keskityttävä ylisääntelyn, tulonsiirtojen ja poliittisen unionin luomisen sijaan markkinakuriin perustuvien sisämarkkinoiden kehittämiseen

Valtiovarainministeri Purra: Tarvitsemme yksityisiä investointeja tukevan kilpailullisen toimintaympäristön – ”EU:n pitää olla yrityksille houkutteleva investointikohde”

Purra: Ei enää lisää EU-yhteisvelkaa kriisien varjolla

Oletko sinäkin ihmetellyt sivuun roikkumaan jäävää limsapullon korkkia? – EU:n ylisääntely aiheuttaa haittaa yrityksille ja jäsenvaltioiden hallinnolle

Koponen: Pakkausjäteasetus on järjettömän kallis ja turha Suomessa – “Juuri tällaisia älyvapaita Suomen edun vastaisia asetuksia pitää osata vastustaa”

Hakkarainen kysyi EU-komissiolta metsäsektorin ylisääntelystä: ”Jään odottamaan tulevaa tiedonantoa”

Hakkarainen unionin suunnitelmista metsäsektorille: Sahaako EU omaa oksaansa?

Uusimmat

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Texas on poistanut yli miljoona epäkelpoa nimeä äänioikeusrekisteristä – mukana tuhansia ei-kansalaisia

Ministeri Kaisa Juuso: Kouvolan yöpäivystyksen säilymisen taustalla alueen laaja väestö, psykiatrinen sairaala ja Karjalan prikaati – ”Heidän tarpeensa tulee ottaa huomioon”

Mäenpää kannustaa Suomea syvempään yhteistyöhön Puolan kanssa: “Hyvä pohja yhteistyölle on olemassa, mutta taitava talonrakentaja ei tyydy vain hyvin valettuihin perustuksiin”

Rintamäki: Eutanasia tulisi sallia tiukoin ehdoin

Tynkkynen ehdottaa ukrainalaista sotareportteria Saharov-palkinnon saajaksi – “Palkinnon myöntäminen Ponomarenkolle osoittaisi arvostusta riippumatonta laatujournalismia kohtaan”

Suosituimmat

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Vihreät kutsuivat kehitysavun ja pakolaiskiintiön leikkauksia rasismiksi – Vigelius: ’’Epätoivoista rasismileiman roiskintaa’’

Suvaitsevaisuus tuhoaa urheilujätti Niken brändiä: Woke-sekoilu sulatti pois yli viidesosan yhtiön arvosta

Työn verotus kevenee: Pieni- ja keskituloisille jää enemmän käteen

Kolumni: Äänestäjät uhkaavat demokratiaa?