Halla-aho ottaisi käyttöön hiilitullit EU:n ulkorajoilla: Tullit suojelevat eurooppalaista työtä halpatuonnilta ja ohjaavat samalla kiinalaista teollisuutta ympäristöystävällisempään tuotantoon

Puoluejohtajat keskustelivat eilen Ylen eurovaalitentissä EU:n roolista ilmastopolitiikan edelläkävijänä, eli pitäisikö EU:n sitoutua tiukempiin päästörajoituksiin vaikka Euroopan ulkopuoliset maat kuten Kiina ja USA eivät sitoutuisi.

Perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa ja kristillisdemokraattien Sari Essayahia lukuun ottamatta puolueiden puheenjohtajien mielestä EU:n pitää tehdä osansa ja jatkaa kunnianhimoisia ilmastotoimia riippumatta siitä, mitä muut tekevät.

Kokoomuksella ja vihreillä sama linja

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo perusteli intoa EU:n vahvalla painoarvolla ja vaikutusvallalla.

– Jos me teemme vahvaa ilmastopolitiikkaa, voimme samalla edistää ilmastonmuutoksen vastaista työtä muualla. EU on työkalu, ja siksi tarvitaan vahva Euroopan unioni, joka toimii määrätietoisesti maailmalla.

Vasemmiston Li Andersson esitti, että ilmastotoimissa annetaan usein sellaista kuvaa, että vain Eurooppa tekee ja Kiina ja USA eivät tee mitään.

– Mutta eihän se ole ihan totuudenmukainen kuva, Andersson sanoi.

– On se aika lähellä, Halla-aho sanoi.

”Annammeko Kiinan parturoida sademetsiä?”

Andersson jatkoi, että Euroopassa on tehtävä merkittäviä päästövähennyksiä sillä perusteella, jos katsotaan päästöjen määrää per capita eli asukasta kohden.

Halla-aho vastasi tähän.

– Totta kai Suomen ja Euroopan on tehtävä omat osansa, mutta jos ajatellaan EU:n osuutta maailman bruttokansantuotteesta ja maailman päästöistä, niin Eurooppa on jo tehnyt osansa, enemmänkin kuin osansa.

– Olemme monella teollisuudenhaaralla, kuten terästeollisuudessa, nähneet konkreettisesti päästökaupan myötä sen, että kun täällä kunnianhimo on liian korkealla, se siirtää tuotannon Kiinaan ja se sitten lisää täällä kiinalaisen tuontiteräksen markkinaosuutta. Sama pätee selluteollisuuteen. Me voimme tuottaa täällä sellua, jonka kysyntä kasvaa maailmalla, tai voimme antaa Kiinan tehdä sellun ja samalla antaa sen parturoida Etelä-Aasian sademetsiä. Se ei ole parempi vaihtoehto, Halla-aho painotti.

Hiilitullit suojelevat ympäristöä ja teollisuutta

Puoluejohtajilta kysyttiin, pitäisikö EU:n asettaa ulkorajoilleen hiilitullit ja pitäisikö Suomen edistää tätä tavoitetta EU:ssa. Kyse olisi siitä, että esimerkiksi Kiinasta tai USA:sta tuotavista tavaroista perittäisiin lisämaksu tavaroiden tuotannossa syntyneiden päästöjen perusteella.

Halla-aho kannattaa hiilitulleja.

– Ymmärrän, että tavallisilla kiinalaisilla on huoli ympäristönsä ilmanlaadusta, mutta heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä kuin suomalaisilla on. Siksi juuri tämä on se alue, jolla EU:n pitäisi käyttää kauppapoliittisia muskeleitaan.

– Hiilitulleilla on kaksi tarkoitusta: ensinnäkin tullit suojelevat eurooppalaista työtä ja teollisuutta halpatuonnilta sekä epäreilun kilpailuedun hyödyntämiseltä. Samalla tullit ohjaavat kiinalaista teollisuutta kestävämpään ja ekologisempaan tuotantoon, jolloin myös tavallinen kiinalainen hyötyy pitkällä aikavälillä, Halla-aho sanoi.