Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi perjantaina oma-aloitemietinnön hiilitulleista. Oma-aloitemietintö ei ole laillisesti sitova, mutta kuvaa parlamentin kantaa asiaan.

– Vaikka hiilitullit itsessään ovat kannatettava ajatus, meni koko mietintö väärille urille. Siinä ehdotetaan hiilitullien ulottamista käytännössä kaikkeen tuontiin ja samalla nykyisten päästökauppajärjestelyjen alasajoa, mukaan lukien vapaat päästöoikeudet. Tällainen etenemistapa ei ole Suomen teollisuuden etu, sanoo perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari.

Lisäksi mietinnössä ehdotetaan, että hiilitulleista käytettäviä varoja käytettäisiin kehitysmaiden ilmastohankkeisiin ainakin osittain.

Kehitysapua ei tarvita yhtään lisää

Huhtasaaren näkemys on, että kehitysapua ei tarvita yhtään lisää missään muodossa ja tällaista ideaa ei voi kannattaa, varsinkin kun EU on jo maailman suurin kehitysavun antaja.

– Olisin halunnut, että edes osa hiilitulleista jää kantopalkkiona jäsenmaille, mutta valitettavasti maailmanparannusideologia voitti taas, harmittelee Huhtasaari.

Saksa hyötyy eniten investointisopimuksesta

EU:n ja Kiinan välistä investointisopimusta on ehditty ylistää monella taholla. Sen vaikutukset nähdään kuitenkin vasta tulevaisuudessa esimerkiksi siinä, miten Kiina sopimusta soveltaa.

– Investointisopimuksen potentiaalinen suurin hyötyjä on Saksa. Saksa sai investointisopimuksen ja Ranska sai elvytysrahaston, Suomi ei saanut mitään, harmittelee Huhtasaari.

Euroopan komissio antanee kevät-kesällä varsinaisen lakia säätävän esityksen hiilitulleista. Huhtasaari toivoo, että esitys olisi realistisempi ja enemmän Suomen teollisuuden etujen mukainen kuin parlamentin oma-aloitemietintö.

SUOMEN UUTISET