Perussuomalaiset ovat huolissaan Etelä-Suomen 141-tuen loppumisesta. Asiasta saatiin äskettäin varmuus pitkään jatkuneiden neuvotteluiden jälkeen, joita on käyty maa- ja metsätalousministeriön johdolla.

Tuki loppuu alkuperäisen suunnitelman mukaan vuodenvaihteessa. MTK vetosi hallitukseen vielä viime tingassa tuen jatkamisen puolesta, mutta turhaan.

Koska maatalousministerinä toimii kokoomuksen Jari Koskinen, ovat neuvottelutkin sujuneet kokoomuslaiseen tahtiin. Kokoomus esittelikin suurena voittona, että 141-tuen tilalle tulee ilmeisesti 149A-tuki, jonka suunnitteli kokoomuksen meppi Petri Sarvamaa.

EU-parlamentin maatalousvaliokunta äänesti Sarvamaan esityksen puolesta äskettäin äänin 33-3. Tuen yksityiskohdista neuvotellaan myöhemmin syksyn aikana vuodenvaihteeseen mennessä. Esityksen mukaan 141-tuki loppuu, mutta Suomen kansallinen tuki sisällytettäisiin EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Suomi saisi yhä tukea Etelä-Suomen maataloutta kansallisesti vuoteen 2020 saakka mahdollisesti laskevalla tasolla, mistä neuvotellaan myöhemmin. Sarvamaa huomauttaa, että vielä vuoden 2020 lähestyessäkin Suomi-pykälä olisi neuvotteluissa pohjalla mukana.

141-tuki neuvoteltiin Suomen EU-liittymisneuvotteluiden yhteydessä korvaamaan Suomen vaikeita sääolosuhteita. Myös 141-tuen määrä on vähentynyt tukikausittain kovien neuvottelujen jälkeen samalla, kun Suomen EU-maksujen määrä on kasvanut.

20 prosenttia pois kansallista tuista?

Eduskunnan maatalousvaliokunnan perussuomalainen varapuheenjohtaja Lauri Heikkilä pitää 141-tuen menettämistä valitettavana. Eikä hän usko kokoomuslaisten lipunliehutteluun suuresta voitosta.

– Se on tappion peittelyä! He koettavat kääntää synkän tilanteen puheella voitoksi. Toivottavasti jatkoneuvotteluissa ei tule lisää tappiota, Heikkilä jyrähtää.

Heikkilä otaksuu, että ainakin 20 prosenttia kansallisista tuista lähtee, siihen viittaavat EU:n yleiset maatalouslinjaukset.
Hän pitää syynä neuvottelijoiden kyvyttömyyttä. Eduskunnan maatalousvaliokunta ei ole saanut tietoa tai tarjota apuaan neuvotteluiden kuluessa.

– Maa- ja metsätalousministeriö on ominut neuvottelut täysin. Aiemmin sanottiin, että 141-tuki saattaa loppua. Nyt sanottiin, että se loppuu. Se on ainoa, minkä olemme saaneet tietää, Heikkilä manaa.

Ilmasto ei ole muuttunut

Niin Heikkilä kuin valiokunnan jäsen Pirkko Mattilakin muistuttavat, että 141-tuki neuvoteltiin korvaamaan EU:hun liittymisen tuomia vaikeuksia – eivätkä ne ole muuttuneet miksikään.

– Vaikeudet eivät ole loppuneet. Suomen maatalouden kannattavuus on laskenut koko ajan. Ja kun 141-tuki loppuu, sitä ei saa enää takaisin, se on good bye, Mattila toteaa.

Eri säännöt etelään ja pohjoiseen?

Vaarana on, että esimerkiksi maidontuotannossa pohjoisen tuki perustuu entiseen tapaan litratuotantoon, mutta etelässä maksettaisiin eläinten määrän perusteella.

– Mehän tuotamme maitoa emmekä häntiä, Muhoksella Oulun maatalousseudulla asuva Mattila parahtaa.

Mattila pitää selvänä, ettei maatalouskaan ole tukiautomaatti: sen pitää etsiä tuottavuutta. Kuten EU-aikana on tapahtunutkin tilakoon kasvaessa jatkuvasti.

– EU puhuu yleisesti perheviljelmistä, mutta eiväthän uudet viljelmät ole sellaisia enää Suomessakaan, jossa valtio ja MTK kannustavat lisäämään tilakokoa ja jossa perustetaan jo jättinavetoita. EU ja Suomi ajavat kaksilla rattailla, missä ie ole logiikkaa. Oikeita perheviljelmiä on Romaniassa ja Bulgariassa, joissa lehmiä on kolme ja osa viljelijöistä ei osaa lukea! Kuinka byrokratia toimii siellä? Ongelma on, että EU:n maatalous ei ole yhteismitallinen, Mattila murehtii.

Kyse ruoan tuotannosta

Kyse on kansallisesta ruoan tuotannosta. Pitää miettiä, paljonko voimme ostaa ulkomailta ja paljonko teemme itse. Paljonko kansakunnalla on varaa hoitaa ruokavarantonsa ostamalla muualta? Paljonko meillä on varaa maksaa kotimaisesta ruoasta?

– Kokoomus tietenkin puolustaa neuvottelutulostaan, mutta onko samalla menetetty jotakin? Siitä pitää olla huolissaan.

Mattilan mielestä Suomen pitää pitää neuvotteluissa omia puoliaan ja estää varsinkin omaa maatalousyritteliäisyyttä estävää byrokratiaa – missä auttaa jo maalaisjärjen käyttö kansallisissa tulkinnoissa.

– Tuet rajoittavat esimerkiksi tilakohtaista jatkojalostusta – se huolettaa minua, joka ostan itsekin maitoni suoramyynnistä, Mattila kertoo.

VELI-PEKKA LESKELÄ