Hoitajamitoitus vesitetty lupauksiin nähden

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti tänään tiedotustilaisuuden koskien vanhuspalvelujen hoivayksikköjen henkilömitoitusta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että vaikka julkilausutut tavoitteet ovat sinänsä oikeansuuntaisia, esitetyt toimenpiteet sisältävät yksityiskohtia, joilla lupaukset on keskeisin osin vesitetty.

– Keskeinen ongelma nykytilanteessa on se, että sairaanhoitajat velvoitetaan tekemään perushoitoa varsinaisen sairaanhoitajan työn kustannuksella. Tähän perustason ongelmaan ei vaikuta olevan tulossa ratkaisua. Uudistuksen pitäisi lähteä siitä, että sairaanhoitajan on voitava keskittyä sairaanhoitajan vastuulla oleviin töihin, kuten lääkehoidon seurantaan, ja tiettyä pätevyyttä vaativiin tehtäviin on käytettävissä riittävät resurssit, kansanedustaja Kaisa Juuso kritisoi.

Riskinä näennäisesti täytetty mitoitus

Kun kaikki ”välittömään asiakastyöhön” osallistuvat työntekijät lasketaan hoitajamitoitukseen, on riskinä, että kustannusten säästämiseksi mitoitus täytetään ainoastaan näennäisesti, palkkaamalla lisää halvimpien ammattiryhmien edustajia riippumatta siitä, mitkä oikeat tarpeet ovat.

– Viime keväänä nykyisten hallituspuolueiden edustajat lupasivat sitovaa hoitajamitoitusta heti. Jo nyt nähdään, että tämä lupaus ei toteudu. Siirtymäaika on asetettu vaalikauden loppuun, huhtikuuhun 2023 asti. Vastuu hoitajamitoituksen toteutumisesta on sysätty seuraavalle hallitukselle, eikä kunnille anneta rahoitusta ongelmien korjaamiseen. Tätäkö hallitus kutsuu vastuunkannoksi? Minä kutsuisin sitä vastuunpakoiluksi, kansanedustaja Arja Juvonen moittii.

Työolot vaativat pikaista korjausta

Ongelmiksi jäävät myös valvonnan jättäminen omavalvonnan varaan, riittämättömät koulutusmäärät sekä se, ettei hoitoalan työoloihin kiinnitetä riittävää huomiota.

– Jo tässä vaiheessa on tunnistettu, että hoitajamitoituksen korjaaminen edellyttää yli 5 000 uutta työntekijää alalle. Hallituksen tulisi tunnistaa tämä tarve ja lisätä aloituspaikkojen määrää jo nyt, jotta riittävästi koulutettua henkilöstöä olisi käytettävissä vaalikauden lopulla. Hoitajien työolot vaativat pikaista korjaamista, jotta koulutetut työntekijät jäisivät alalle. Vanhuspalveluiden ongelmat eivät myöskään korjaannu omavalvonnan turvin, vaan tarvitaan oikeaa valvontaa, ja tämä edellyttää lisäresursseja Valviralle, kansanedustaja Minna Reijonen huomauttaa.