

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
HS esitti harhaanjohtavia väitteitä työperäisten maahanmuuttajien työllistymisestä – työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki yhdenkin euron vuodessa ansainneet
Helsingin Sanomien artikkelissa esitetään harhaanjohtavia johtopäätöksiä viitaten ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen vuonna 2018 ilmestyneeseen halpatyövoimaraporttiin. HS pohjaa artikkelinsa tuoreeseen työ- ja elinkeinoministeriön raporttiin, jossa lasketaan jo työläiseksi, jos on vuoden aikana ansainnut euronkin palkka- tai yrittäjätuloa.
Työ- ja elinkeinoministeriön uudessa selvityksessä kaikkien työperäisten työllisyysaste laskee alle samanikäisen kantaväestön työllisyysasteen viiden vuoden jälkeen (s. 28). Tämä vastaa tuloksia ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salmisen halpatyövoimaraportissa.
– Työllisiksi TEM:n raportissa lasketaan kaikki vähintään yhden euron vuodessa ansainneet. Samalla luvut kertovat, kuinka monella palkka- ja yrittäjätulot ovat olleet tasan nolla euroa vuoden aikana. Nämä luvut ovat varsin karuja, Salminen kirjoittaa viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).
Palkat ovat työllisyyttä parempi mittari
Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa ”työntekijän luvalla” töihin tulevien 28-59-vuotiaiden nettotulonsiirrot jäävät kantaväestön 18-59-vuotiaiden vastaavia lukuja heikommiksi. Luku ei sisällä heikosti pärjääviä perheenyhdistettyjä.
Salminen ei pidä lukuja lupaavina julkisen talouden elinkaarivaikutusten kannalta – eivätkä sen kannalta, että halpatyövoiman laajamittaisesta tuonnista olisi Suomen julkisen talouden pelastajaksi.
– TEM:n raportin keskeisintä antia on eri maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätulojen jääminen kauaksi samanikäisestä kantaväestöstä 10 vuoden maassaoloajan jälkeen. Palkat ovat paljon työllisyyttä parempi mittari – erityisesti jos työllisyyden rajana on 1 euron vuodessa ansaitseminen – julkisen talouden nettovaikutuksista, Salminen kirjoittaa.
HS:n artikkelissa* esitetään tämänpäiväiseen TEM:n raporttiin** viitaten todella harhaanjohtavia johtopäätöksiä viitaten vuonna 2018 ilmestyneeseen halpatyövoimaraporttiini***.
Alla ketju viitateen HS:n artikkeliin sekä TEM:n raporttiin. Ketjun 4 aihetta:
🔹 (1/4) TEM:n uudessa… pic.twitter.com/IJ18QM1ST8
— Samuli Salminen (@Samuli_Salminen) March 4, 2024
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- palkkatulot maahanmuuttajien työllisyys halpatyömaahanmuutto työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyysaste tulonsiirrot halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Julkinen talous Helsingin Sanomat Samuli Salminen Suomen Perusta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maailmassa on 50 miljoonaa uuden ajan orjaa – kaukomailta raahattu työvoima huhkii ilman palkkaa tai pakkoavioliitossa

Suomen Perustan julkaisu pureutuu talouden ongelmiin uudesta näkökulmasta

Väestönvaihto – pelkoa lietsova salaliittoteoria vai sittenkin tarkka tilannekuva menossa olevasta kehityksestä?

Purra tyrmää vanhojen puolueiden selitykset työvoimapulasta: Työmarkkinoiden ongelmien syynä työn heikot kannustimet

Dagens Nyheter tutki maahanmuuttajien työllisyyttä: Euroopan ulkopuolella syntyneet työllistyvät selvästi kantaväestöä heikommin

Kantasuomalaisten määrän nopea väheneminen noteerattiin jo Hesarissakin – tosin johtopäätöksistä voidaan olla montaa mieltä

Maahanmuuton kustannukset hirvittävät veronmaksajia – ”Luvut ovat karmeita”

Teemu Keskisarjan kolumni: Valhe, emävalhe, tilasto ja työperäinen maahanmuutto

Kepu ja vihervasemmisto hinkuvat työn verukkeella Suomeen lisää maahanmuuttajia – valtiovarainministeri Purra: ”Maahanmuutto, mikä meille suuntautuu, ei vahvista julkista taloutta”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.

Sofia Virran somessa TPS-hyökkääjään kohdistama painostus ei tuottanut tulosta – Virta saikin itse lähteä TPS:n hallituksesta, TPS korostaa, että organisaation ei tulisi kääntyä pelaajiaan vastaan
Vihreiden puheenjohtajalle Sofia Virralle tuli tänään lähtö TPS:n hallituksesta. Taustalla on Virran eilinen yritys hiillostaa epäsuorasti TPS:n hyökkääjää Veli-Matti Savinaista, joka kieltäytyi käyttämästä Pride-paitaa kiekkokaukalossa. Sofia Virran painostusyritys johti kuitenkin siihen, että TPS ensin julkaisi eilen illalla julkisen anteeksipyynnön Savinaiselle. Tänään aamupäivällä TPS tiedotti, että Sofia Virta ei enää jatka TPS:n hallituksessa.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.

Rostila pöyristyi vaatimuksista syrjiä kultaleijonaa: Yrittääkö Seta tehdä toisinajattelijoista lainsuojattomia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila tyrmää Turun seudun Setan kommentin Veli-Matti Savinaisen pelipaitakohusta.

Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.















