Huhtasaari: Menestyvä Suomi tarvitsee nousevaa puun ja energian käyttöä – ”Suomessa kasvaa enemmän metsää kuin sitä hakataan”

Suomen metsäteollisuutta uhkaa EU:n metsästrategia, jolla EU pyrkii laajentamaan määräysvaltaansa Suomen metsiin. Suomen osalta kyse voisi pahimmillaan olla esimerkiksi EU-määräyksiin perustuvista metsien hakkuiden rajoituksista. Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari sanoo, että Suomen metsäteollisuus on edelleen valmis tekemään investointeja, kunhan pelisäännöt vain ovat tiedossa hyvissä ajoin etukäteen.

Laura Huhtasaari toteaa, että Suomi on päässyt kehittymään sellaiseksi kuin se tänä päivänä on pitkälti metsiemme ansiosta.

– Miljardien investointeja ei tehdä epävarmuudessa ennen kuin pelisäännöt ovat selvillä ja kunhan tiedetään, kuinka paljon saa käyttää energiaa, kuinka paljon saa hakata ja käyttää puuta.

– Jo vuonna 1886 säädettiin Suomen ensimmäinen metsälaki, johon koottiin kaikki metsiä koskevat säännökset. Suomalaisen metsälainsäädännön perustaksi tuli neuvo ”metsää älköön hävitettäkö”, Huhtasaari muistutti tänään perussuomalaisten puoluetoimistolla.

Suomessa metsiä onkin hoidettu hyvin. Vuosina 2009-2045 puun hiilivaraston ennustetaan jopa kasvavan. Puut eivät siis vähene, vaikka hakkuumäärissä onkin vuosittaista vaihtelua.

– Kun näette otsikoita, että tänä vuonna on hakattu enemmän puuta kuin viime vuonna, niin se ei siis tarkoita sitä, että metsät olisivat loppumassa, koska metsää Suomessa kasvaa enemmän kuin sitä hakataan.

Rinnakkaisia sertifiointijärjestelmiä ei tarvita

Komissio suunnittelee uutta sertifiointijärjestelmää. Huhtasaari kuitenkin katsoo, että EU-tasolla ei tarvita rinnakkaista sertifiointia.

– Ei ole järkeä luoda päällekkäisyyttä nykyisten sertifiointijärjestelmien kanssa. Metsäsektori on jo nyt sitoutunut globaaleihin metsäsertifiointijärjestelmiin, joita kehitetään laajassa yhteistyössä. EU:ssa tulisi keskittyä kehittämään FCS:tä ja PECF:aa, jos tarvetta on.

– Kontrolloitu puu ei tälläkään hetkellä saa olla lähtöisin alueilta, joissa kansalaisoikeuksia rikotaan tai lähtöisin metsistä, joissa metsänkäyttö uhkaa korkeita suojeluarvoja tai joissa on geenimuunneltua perimää tai puu on laittomasti hakattua. Lisäksi seurataan puustomääriä, metsän uudistumista, metsän terveydentilaa ja ympäristövaikutuksia.

– Jos EU silti vie suunnitelmansa läpi, eikä Suomi taaskaan saa sitä estettyä, perussuomalaiset haluaa tunnistaa ongelmia ja torjua niitä. Jos Suomen hallitus kuitenkin on sitä mieltä, että toinen sertifiointijärjestelmä tarvitaan, perussuomalaiset toivovat, että siitä ei ainakaan tulisi delegoitua säädöstä ja se olisi vapaaehtoinen, Huhtasaari sanoo.

EU voisi lopettaa mikromanageeraamisen

Huhtasaari muistuttaa, että menestyvä Suomi tarvitsee nousevaa puun ja energian käyttöä. Hän jatkaa, että me emme kuitenkaan tarvitse erikseen lakia puun kaskadikäytölle.

Kaskadiperiaate tarkoittaa tehokasta resurssien käyttöä, eli puutuote laitetaan hylkäysvaiheessa polttoon, koska huonekalun voi polttaa, mutta päinvastoin asiaa ei voi tehdä.

– Arkijärki riittää siihen, että parhaimpia tukkipuita ei heitetä takkaan, vaan niistä tehdään tuotteita. Jos suomalaiset eivät luota omaan järkeensä, niin sitten meillä on kyllä muitakin ja paljon isompia ongelmia, eikä sitä yhdellä lailla korjata. EU:n pitäisikin lopettaa jatkuva mikromanageeraaminen.

EU:lle on tyypillistä, että vaikka edellisiä päätöksiä ei olisi vielä edes toimeenpantu ja niistä ei olisi saatu edes kokemuksia, joiden pohjalle voitaisiin tehdä uusia kriteerejä, nyt ollaan jo tiukentamassa uusiutuvan energian kestävyyskriteerejä.

– Perussuomalaisten mielestä kriteerejä ei pidä avata uudestaan juuri nyt, kun niistä sovittiin vasta vuonna 2018. Joten me emme kannata myöskään biodiversiteetti- ja maaperäkriteerien tiukentamista. Emmekä juuri nyt tarvitse lisää no go -alueita, joilta metsäbiomassan hankinta on kielletty.