Suurimpien puolueiden puheenjohtajat kohtasivat eilen Helsingin Sanomien järjestämässä ilmasto- ja talousaiheisessa paneelikeskustelussa. Perussuomalaisten Riikka Purra arvosteli nykytrendin mukaista ilmastopolitiikkaa, jossa tavoitellaan lähinnä kunnianhimoisia tekoja, seurauksista ja vaikutuksista välittämättä. – Tavoite pitäisi olla globaaliin ongelmaan eli ilmastonmuutokseen puuttuminen, Purra sanoi.

Puoluejohtajilta kysyttiin myös näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta sekä siitä, miten Suomeen saadaan lisää globaalia osaamista ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

Vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa tentissä tuurannut puolueen varapuheenjohtaja Atte Harjanne sanoi, että työperäisen maahanmuuton prosesseja olisi sujuvoitettava, jotta osaajia ja työvoimaa saadaan Suomeen tarpeeksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan Suomen on oltava yhteiskuntana entistä vastaanottavampi, mikä edellyttäisi asenneilmapiirin muutosta. Marin totesi, että Suomeen tarvitaan ”kaikenlaisia osaajia”

Purra huomautti, että huippuosaajia ei Suomeen ole tulossa jonoksi asti tälläkään hetkellä.

– Emme voi ajatella niin, että syy olisi edes Suomen lupaprosessien kankeudessa. Toki meillä on hyvä sosiaaliturvajärjestelmä, koulutusjärjestelmä ja kaduilla on turvallista. Nämä voivat olla vetovoimatekijöitä. Kansainvälisiä osaajia kuitenkin kiinnostavat myös maan palkkataso ja verotaakka. Taloudellisiakin arvioita siis tehdään, ja tässä Suomi ei ehkä ole kovin korkealla.

Yleisin puheenaihe Suomessa on bensan hinta

Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan EU:ssa kaavailtu sosiaalipoliittinen ilmastorahasto, jossa olisi kyse kompensaatiosta koko Euroopan vähäosaisille, ei sovellu suomalaiseen ajatteluun.

Purran mukaan on myönteistä, että keskusta olisi, ainakin puheiden tasolla, torppaamassa EU-ilmastorahaston.

– Toivottavasti se on koko hallituksen kanta.

Purra toi puoluejohtajatentissä vahvasti esille, että on välttämätöntä puhua myös ilmastotoimien kustannuksista ja vaikutuksista tavallisen kansalaisen verorasitukseen ja ostovoimaan.

– Jos meille tulisi liikenteen päästökauppa, se nostaisi entisestään bensan hintaa, joka jo nyt koetaan epäoikeudenmukaiseksi maakunnissa. Yleisin puheenaihe ympäri Suomea on tällä hetkellä bensan ja lämmityksen hinta.

Myös maatalouteen tehtävät ilmastotoimet nostavat suomalaisen ruuan hintaa.

– Miten sitten näitä kuluja kompensoitaisiin pienempituloisille? Siten tietysti, että muut maksavat enemmän veroja, eli kaikki maksavat lisää.

Hiilivuodon myötä työpaikatkin menevät

Ylikunnianhimoisen ilmastopolitiikan ja kireiden ilmastotoimien väistämätön, mutta vähemmän puhuttu seuraus on hiilivuoto, eli teollisuustuotannon karkaaminen Kiinaan ja muihin likaisen teollisuuden maihin.

Hiilivuodon myötä katoavat myös työpaikat. Päästöt eivät kuitenkaan vähene, vaan yleensä voivat jopa lisääntyä.

Purra sanoi, että hiilivuoto ei ole pelkästään uhka vaan todellisuutta jo nyt.

– Jos Suomi tekee liian radikaaleja muutoksia ja toimia niin, että se vaikuttaa esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukykyyn, on selvää, että tuotantoa siirtyy muualle. Ja jos suunta on maihin, joissa ympäristöregulaatio ei ole samalla tasolla kuin Suomessa, tuloksena on ilmastopäästöjen lisääntyminen.

Kokoomuksen kunnianhimo nousi taivaisiin

Puolejohtajien tentissä kävi ilmi heti aluksi, että kokoomuksen ilmastokunnianhimoa ei pidättele enää mikään. Kokoomuspomo Petteri Orpo haali ilmastotentin irtopisteitä teatraalisella ”Ei”-iskusanalla, jolla hän viittasi, ettei ole valmis tinkimään ilmastokunnianhimosta eikä osallistumaan nykyistä maltillisempaa ilmastopolitiikkaa tekevään hallitukseen.

Pääministeri Marinin johtama nykyhallitus on asettanut Suomen hiilineutraaliudessa tavoitteen vuoteen 2035 mennessä.

Purra totesi jo aiemmin tiistaina, että Suomen hallituksen maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa on pakko maltillistaa ja hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050, eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.

Purra arvostelee politiikkaa, jossa tavoitellaan itsearvoisesti kunnianhimoisia tekoja, seurauksista ja vaikutuksista välittämättä.

– Ymmärtääkseni tavoite pitäisi olla globaaliin ongelmaan eli ilmastonmuutokseen puuttuminen. Silloin täytyy ymmärtää, että päästövähennyksiä on oleellista tehdä siellä, missä se on tehokasta, sekä kustannuksien että päästöjen määrän kannalta.

– Hiilivuodon tukkiminen onkin tärkeä ympäristöteko siksi, koska Suomessa ympäristöasioista huolehditaan paljon paremmin, Purra sanoi.

Suomessa korkeaa metsäosaamista

Puoluejohtajatentissä löytyi myös joitain yhteisiä näkemyksiä, kun puoluepomoilta esimerkiksi kysyttiin tärkeintä konkreettista ilmastotoimenpidettä, joka Suomen pitäisi toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana.

Purra totesi, että tärkein toimi on ydinvoiman lisääminen ja kokoomuspomo Orpo oli samaa mieltä. Orpon mukaan myös pienydinvoimaloiden rakentaminen pitää mahdollistaa. Yllättäen vihreiden Harjanne ei hänkään tyrmännyt ydinvoiman määrän kasvattamista.

Puoluejohtajilta kysyttiin myös, miten voidaan vaikuttaa siihen, että Suomessa olisi vielä enemmän metsää. Purra sanoi luottavansa Suomen laadukkaaseen metsänhoidon osaamiseen, jolla on saatu aikaan jatkuva metsien hyvä kasvu.

– Meillä on nyt enemmän metsiä kuin aiemmin. Uskoisin, että hyvällä metsänhoidolla tämä suunta jatkuu. Vai pitäisikö metsittämistoimia keskittää Afrikkaan?

SUOMEN UUTISET