

LEHTIKUVA/ARKISTO
Kokoomus kepittämässä kansaa ylikunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla – Purra: Vähempikin riittäisi – ”Näillä toimilla on seurauksia veroihin ja kansalaisten kustannuksiin”
Helsingin Sanomien ilmastoaiheisessa puoluejohtajatentissä keskiviikkona kävi ilmi heti aluksi, että kokoomuksen ilmastokunnianhimoa ei pidättele enää mikään. Petteri Orpo haali ilmastotentin irtopisteitä teatraalisella vastauksellaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti kollegalleen, että maltillisempi ilmastopolitiikka voisi olla halvempi ja jopa ilmaston kannalta parempi lähestymistapa.
Kokoomuspomo Petteri Orpolta pyydettiin tentin alussa kommenttia perussuomalaisten Riikka Purran linjaukseen.
Purra totesi tiistaina, että Suomen hallituksen maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa on pakko maltillistaa- ja hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050, eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
Purra on tuonut esille, että kyse ei ole vain ilmastokunnianhimosta tai ilmastomyönteisyydestä vaan myös rahasta, sillä maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa autoilun ja asumisen hintaa, ruoan hintaa, muun liikkumisen hintaa, yrittämisen hintaa ja teollisuuden hintaa.
Orpo esitti lyhyen, lukitun vastauksen kysymykseen, osallistuisiko kokoomus sellaiseen hallitukseen, joka lähtee peruuttamaan ilmastotoimissa:
– Ei, kuului Orpon vastaus. Kokoomuspomo yritti kerätä irtopisteitä esittämällä, että tavoitteista ja kunnianhimosta ei voi tinkiä ja että määrätietoisia toimia on tehtävä.
Orpo ei ottanut kantaa tai maininnut sanallakaan maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan vaikutuksista ilmastoon tai vaikutuksista tavallisen palkansaajan arkeen ja ostovoimaan.
Ilmastotoimissa tulee tarkastella kokonaisuutta
Purra totesi Orpolle, että tämän ei-vastaus oli yllättävä ja pikainen. Purra korosti, että maltillisempi ilmastopolitiikka ei suinkaan tarkoita sitä, että Suomen pitäisi lopettaa ilmastotoimet.
– Kyse on nyt siitä, että pitääkö meidän olla maailman kunnianhimoisin, vai riittäisikö ilmastotoimissa oleellisimpien Suomen kilpailijamaiden, Saksan ja Ruotsin tai Euroopan unionin taso.
– Kyse ei ole yksinomaan kunnianhimosta ja ilmastomyönteisyydestä. Näillä toimilla on myös muita seurauksia, muun muassa verotaakkaan, kansalaisten kustannuksiin ja Suomen valtion kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla, Purra sanoi.
Maailman ilmastokunnianhimoisin politiikka käytännössä nostaa energian ja polttoaineiden hinnat sietämättömän korkealle. Purra osoittikin, että ilmastotoimissa päättäjien tulee ottaa huomioon monia eri asioita ja tarkastella asiaa kokonaisuutena.
– Kuten tiedetään, tällä hetkellä Euroopassa on energiakriisi. Syyt eivät johdu pelkästään ilmastotoimista, mutta ilmastotoimet ovat yksi syy.
Orpo sivuutti näkökulman ilmastopolitiikan vaikutuksista kansalaisen arkeen ja ostovoimaan. Sen sijaan Orpo alkoi puhua asian vierestä, eli tavoitteista.
– Tavoitteissa ei voi yhtään peruuttaa. On lukemattomia tapoja edetä niitä kohti ja polkua pitää mennä fiksusti eteenpäin. Tavoitteesta ei voi tinkiä.
Pelkkä viherbrändäys ei ratkaise
Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan ilmastotoimien maalia ei kannattaisi siirtää syystä, että samalla tultaisiin aliarvioineeksi markkinoiden ja yritysten muutosnopeutta.
Myös pääministeri Sanna Marin (sd) oli täynnä kunnianhimoa. Marin vakuutteli, että Suomi haluaa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Marinin mukaan yritykset, koko elinkeinosektori, järjestöt ja kansalaiset vaativat kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa.
Vihreiden puheenjohtajaa Maria Ohisaloa tentissä tuurannut puolueen varapuheenjohtaja Atte Harjanne arvioi, että markkinat alkavat toimia tehokkaasti päästöjen vähentämisen puitteissa, ja tässä kuviossa poliitikkojen tehtävänä olisi luoda sellainen sääntelykehikko, jossa ilmastopäästöt ja ympäristöhaitat on hinnoiteltu.
Paneelissa pohdittiin myös, voidaanko luottaa siihen, että kuluttajat ja markkinat itsenäisesti toteuttavat ilmastopoliittisia tavoitteita.
Purra totesi, että vaikka kuluttajia kannattaa kannustaa tekemään ympäristömyönteisiä valintoja, asia ei ole todellisuudessa niin yksinkertainen.
– Ympäristömyönteiset valinnat on hyvä lähtökohta ja kannustan itsekin siihen. On kuitenkin hyvä muistaa se tosiasia, että kulutus kasvaa tulojen myötä niin Suomessa kuin maailmallakin. Mitä korkeammat tulot ja mitä vauraampi henkilö on, sitä enemmän hän kuluttaa ja päästötkin ovat suuremmat kuin matalammilla tulotasoilla. Asioita ei siis voi ratkaista yksin viherbrändäämisellä.
Suomen kannattaisi välttää muiden virheet
Purra on todennut aiemmin, että ilmastopolitiikassa keskitasolla pysyminen olisi samalla Suomelle varovaisuutta sen suhteen, ettei tulisi tehtyä panostusvirheitä eikä suosittaisi nopeasti vanhenevia teknologioita. Tällöin olisi myös mahdollista oppia muiden tekemistä virheistä.
Purra korosti ilmastotoimien vaikuttavuutta ja totesi, että pelkästään investoiminen vihreisiin asioihin ei vielä takaa mitään.
– Toimien on oltava kustannustehokkaita niin, että myös tuotos olisi oikeassa suhteessa panokseen nähden. Valitettavasti pieni maa, jolla on rajalliset resurssit ja lisäksi julkinen talous heikossa tilanteessa, niin se, että tällainen maa haluaa olla ykkönen ilmastotoimissa ei ole välttämättä hyvä idea teknologisten ratkaisujen kannalta. Saattaa tulla pieleen menneitä investointeja tai teknologiavalintoja, jotka nopeasti vanhentuvat.
– Suomen kaltaisen maan kannattaisi ennemmin katsella, mitä isot tekevät edellä. Sitten voimme valita myöhemmin parhaimpia vaihtoehtoja, myös kustannustehokkaasti.
Nyt tuodaan jopa katukiviä Kiinasta
Purra katsoo, että suomalainen koulutusjärjestelmä tarjoaa jo nyt polkuja korkean tason teknologia- ja ilmasto-osaamiseen.
– Mitä enemmän voimme luottaa siihen, että asioita tehdään markkinavetoisesti, yksityissektorin intressien mukaan, niin sitä parempi.
Purra nosti esille myös julkisten hankintojen merkitystä kokonaisuudessa ja esitti pohdittavaksi käytännöllisen uudistusehdotuksen.
– Kunnat ja valtio voisivat vaikuttaa siihen, miten yksityissektorilla syntyisi ympäristöinnovaatioita, jos voitaisiin tehdä hankintoja, joissa ympäristöosaaminen ja ilmastomyönteisyys olisi oleellisempaa. Valitettavasti hankinnoissa tällaisia kriteerejä ei voida käyttää, koska hinta on määrittävä tekijä. Silloin voi käydä niin, että jopa katukiviä tuodaan Suomeen Kiinasta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ylikunnianhimoiset tavoitteet kustannustehokkuus ilmastotoimet asuminen ja liikkuminen energiaköyhyys Atte Harjanne EU-maat polttoaineiden hinta suomalaiset Annika Saarikko Riikka Purra Sanna Marin Petteri Orpo hallitus Kokoomus verotus Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallituksen ilmastokunnianhimosta tulossa jättilasku suomalaisille veronmaksajille – perussuomalaisille riittäisi vähempikin kunnianhimo

Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”

Kokoomuksen Orpolta ristiriitaisia EU-puheita, perussuomalaisilla selkeä ja kirkas linja – Purra: Me emme halua tulonsiirtounionia eikä yhteisvastuiden lisäämistä

Petteri Orpo intoili halpatyövoimasta: ”Tuhansia ja tuhansia työperäisesti maahan tulevia” – Purra ihmetteli kokoomuspomon ylenkatsetta suomalaisia hoitajia kohtaan

Purra: Hiilivuodon tukkiminen on ympäristöteko – ”Jos Suomi tekee liian radikaaleja ilmastotoimia, tuotanto siirtyy muualle”

Perussuomalaiset varoittaa uudesta EU:n tukipaketista – ”Taas tulonsiirto pois suomalaisilta”

Ranne: Koska hallitus lakkaa olemasta EU:n heittopussi?

PS vaati polttoaineiden ja sähkön hinnanalennuksia – ei käy hallitukselle

Purra: Vain yksi puolue puolustaa veronmaksajaa, yrittäjää, teollisuutta, autoilijaa, metsänomistajaa, maalla asujaa ja ruoantuottajaa ilmastokurjistamiselta
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.