Hyvä veli -verkostot ja poliittiset palkkiovirat heikentävät taloutta ja demokratiaa

Suomessa rehottava rakenteellinen korruptio ilmenee sinänsä laillisissa rakenteissa ja hyödyntää niissä olevia mahdollisuuksia. Korruptio ruokkii talouskriisejä ja heikentää julkista taloutta. Se vääristää instituutioiden perustehtävää, heikentää hyvää hallintoa ja on uhka demokratialle.

Tietoa pimitetään, kavereita palkataan ja totuus kielletään. Korruptiolle riskialttiita alueita ovat erityisesti julkiset hankinnat ja tarjouskilpailut, yhdyskuntasuunnittelu, poliittinen rahoitus ja päätöksenteko, ulkomaankauppa, kehitysyhteistyö ja urheilu.

– Rakenteellinen korruptio kostautuu erityisesti taloudellisesti huonoina aikoina kuten nyt. Vaadimme vallan ja aseman väärinkäytölle nollatoleranssia, toteaa Kanta-Hämeen Perusnaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Lulu Ranne.

Marinin hallitus lisännyt kaverinimityksiä

Median paljastukset Valtiontalouden tarkastusviraston skandaalista sekä Marinin hallituksen poliittiset virkanimitykset osoittavat, että rakenteellinen korruptio Suomessa voi paksusti.

– Hyllytetty pääjohtaja Tytti Yli-Viikari (kuvassa), joka on ollut myös vihreiden kuntavaaliehdokas, on johtanut viraston kriisiin. Virasto on hänen käskystään laistanut lakisääteisistä tarkastustehtävistään ja toiminut tarkastettavien konsulttina. Onneksi poliisikin tutkii tapausta, Kanta-Hämeen Perusnaiset toteaa tiedotteessaan.

Sanna Marinin hallituksen aikana myös poliittiset kaverinimitykset ovat korostuneet. Viimeisin kaverinimitys nähtiin, kun ministeri Mika Lintilä (kesk.) esitti Kimmo Tiilikaisen Geologian tutkimuskeskuksen johtoon. Myös hallituksen sisäministeri ja työministeri ovat poimineet omaa puoluetta lähellä olevat ehdokkaat kansliapäällikköjen virkoihin, vaikka he eivät ole olleet hakijoista pätevimpiä.

– Maan korkeimmissa viroissa poliittiset kytkyt määräävät virantäyttöä vahvasti. Meillä on edelleen myös kaupunkeja, joissa väri ratkaisee, kun johtopaikoista päätetään.

Valvontamekanismit ja korruptio kuriin

Perusnaiset vaativatkin Suomen valvontamekanismeja kuntoon ja korruptiota kuriin.

– Veronmaksajilla on oikeus seurata nykyistä avoimemmin päätöksentekoa ja julkisen rahan käyttöä. Virkaan hakijoiden ansiovertailu on aina tehtävä avoimien nimitysperusteiden pohjalta.

– Kunnissa vallitsee villaisella painamisen kulttuuri. Sen sijaan mm. yhtiöittämisen mahdollistamaan päätöksenteon piilottamiseen ja kaikenlaiseen korruptioon tulee puuttua kovalla kädellä, Ranne huomauttaa.

Lisäksi lainsäädäntöä tulee muuttaa Kanta-Hämeen Perusnaisten mielestä esimerkiksi niin, että yhtiöiden, joiden määräysvallasta tai osakekannasta yli puolet on julkisyhteisöllä, tulisi noudattaa julkisuuslakia kuten julkisyhteisön.

– Julkisuusperiaatetta olisi helppo toteuttaa kuntakonserneissa jo nyt esimerkiksi yhtiöjärjestysmääräyksin.

– Näilläkin keinoilla lisättäisiin painetta hoitaa hommat pilkulleen, ja julkiset organisaatiot pysyisivät korruption ja taloudenpidon osalta paremmin kaidalla tiellä.