Immonen: Päätösvaltaa tulisi ryhtyä palauttamaan EU:lta takaisin kansallisvaltioille – ”Mitä lähempänä päätökset tehdään kansaa, sitä paremmin päätökset vastaavat kansan todellista tahtoa”

Perussuomalaiset ovat tällä viikolla eduskunnan suuressa salissa vyöryttäneet esille kattavasti EU-elvytyspaketin ongelmia sekä näyttäneet, että elvytyspaketti on Suomelle haitallinen. Kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen on erittäin huolissaan siitä, että elvytyspaketti rikkoo räikeästi EU:n perussopimuksia. Samaan asiaan on aiemmin kiinnittänyt huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Perussuomalaisten pitkä eduskuntakeskustelu EU-elvytyspaketista päättyi viime yönä. Perussuomalaiset vyöryttivät eduskunnan suuressa salissa esille kattavasti elvytyspakettiin liittyvät ongelmat ja osoittivat juurta jaksain, miksi elvytyspaketti on suomelle monella tavalla haitallinen.

Mediassa perussuomalaisten päivä- ja yökausia jatkunut, useiden satojen puheiden myllytys leimattiin jarrutukseksi tai viivytystaisteluksi. Kansanedustaja Olli Immonen kuitenkin toteaa, että perussuomalaisten tarkoituksena oli yksinkertaisesti vain tuoda tosiasiat esille ja samalla viimeiseen saakka vedota muiden puolueiden kansanedustajiin, jotta he harkitsisivat äänestyspäätöstään vielä kerran. Eduskunta äänestää elvytyspaketista ensi viikolla.

– Yleinen fiilis on ainakin itselläni hyvä. Koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi aivan kaikkensa, ja niinpä kaikki keskeiset argumentit saatiin nostettua esille. Käsitykseni mukaan muissa eduskuntaryhmissä on ollut useita kansanedustajia, jotka eivät ole täysin sisäistäneet, kuinka merkittävästä muutoksesta elvytyspakettikokonaisuudessa on kyse niin EU:n kuin Suomenkin kannalta. Sinänsä harmi, että muiden ryhmien edustajia ei salissa paljoa näkynyt, toivottavasti ovat kuitenkin kuunnelleet puheitamme, Immonen sanoo.

Elvytyspakettia puoltavat argumentit heikkoa tekoa

Elvytyspakettia on aiemmin puolusteltu vaihtelevilla argumenteilla, kuten Suomen viennin tukemisella tai Suomelle EU:ssa aiheutuvan mainehaitan välttämisellä. Perussuomalaisten kansanedustajien salipuheissa viimeistään onnistuttiin osoittamaan elvytyspaketin puolesta esitetyt perustelut kestämättömiksi ja heikoiksi.

– Taloudelliset argumentit elvytyspaketin puolesta eivät kestä lähempää tarkastelua, sehän on todettu jo aiemmin eduskunnan valiokunnille annetuissa asiantuntijalausunnoissakin.

Kansanedustaja toteaa, että elvytyspaketista olisi muutenkin pitänyt käydä laaja ja avoin kansalaiskeskustelu jo paljon aiemmin.

– Suomen päättäjät ja hallitus eivät ole halunneet kertoa Suomen kansalle, mistä elvytyspaketissa on oikeasti kyse. Keskustelua olisi pitänyt käydä laajasti aiemmin myös eduskunnassa. Mutta onhan se hankalaa, kun muut puolueet eivät halua lähteä keskusteluun mukaan, kun valtamediakaan ei lähde. Koska näin on, perussuomalaisten tehtävä on tehdä laajoja keskustelunavauksia, että edes jossain määrin saadaan jaettua tietoa kansalle.

Omien perussopimusten arviointi EU:ssa retuperällä

Eduskunnassa Immonen toimii perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Elvytyspakettikeskustelussa Immonen toikin painokkaasti esille elvytyspaketin oikeusperustan epämääräisyyden.

Immonen muun muassa esitti, että elvytyspaketin EU-perussopimuksen mukaisuuden arviointi on erittäin hankalaa, sillä EU-tuomioistuimen oikeusvaltiollinen kontrolli on jälkikäteistä eikä ennakollista, kuten Suomessa, jossa etukäteisen normikontrollin suorittaminen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä.

Elvytyspaketin perussopimuksen mukaisuutta on aiemmin pyritty perustelemaan EU:n neuvoston oikeuspalvelun puoltavalla lausunnolla, minkä merkitys on kuitenkin hyvin kyseenalainen.

– Neuvoston oikeuspalvelu ei ole verrattavissa perustuslakivaliokuntaan tai tuomioistuimeen, vaan se on vain virkamieselin, jonka tehtävä on palvella EU:n etuja. Meillä perustuslakivaliokunnassakin asiantuntijakuulemisissa on käynyt täysin selväksi se, että oikeuspalvelun lausunto ei ole valtiosääntöoikeudellisesti merkittävä asiakirja, Immonen sanoo, ja lisää että omien perussopimuksien arviointi on EU:ssa ylipäätään muutenkin ”retuperällä”.

– EU:ssa ei ole minkäänlaista ennakollista normikontrollia, vaan vasta jälkikäteen EU-tuomioistuin katsoo, onko päätökset tehty perussopimuksien raameissa. Jos ennakollista EU-normikontrollia ei suoritettaisi kansallisella tasolla, tässä oltaisiin entistäkin heikommalla jäällä.

Sääntöperusteisuus murenemassa EU:ssa

Immonen sanoo edelleen olevansa erittäin huolissaan siitä, että elvytyspaketti rikkoo räikeästi EU:n perussopimuksia. Samaan asiaan on kiinnittänyt aiemmin huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

EU-perussopimuksiin kirjatun yhteisvastuullisen velan kieltävän no-bailout-periaatteen piti olla yksiselitteinen, mutta tosiasiallinen tilanne näyttää hyvin erilaiselta, mikäli elvytyspaketti hyväksytään.

Immonen katsoo, että EU:n sääntöperustaisuus on selvästi murenemassa.

– Viime vuoden kesään eli vuoteen 2020 saakka on ollut kaikille täysin selvää, että yksikään jäsenvaltio ei ota vastatakseen toisen jäsenvaltion velkoja. Täysin ennennäkemätöntä olisi siis yhteisvastuullinen velanotto ja rahojen jakaminen ei lainoina vaan tukina toisille jäsenvaltioille.

Useissa asiantuntija-arvioissa elvytyspaketin on katsottu rikkovan myös perussopimuksien tasapainoisen budjetin periaatetta.

– Budjettitasapainon periaatetta rikotaan velanotolla. Jos EU-perussopimuksien keskeisistä artikoista tehdään täysin mielivaltaisia tulkintoja, herää kysymys, onko perussopimuksilla ylipäätään enää mitään merkitystä. Voidaanko siis muitakin perussopimuksien artikloja tulkita täysin sen mukaisesti, mitä EU-eliitti haluaa, Immonen kysyy.

Kamppailu Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta

Immonen painottaa, että jos EU:sta halutaan rakentaa velka- ja tulonsiirtounioni ja sitä kautta liittovaltio, se pitäisi tehdä laajan kansalaiskeskustelun kautta ja perussopimuksia muuttamalla eikä EU:n omien sääntöjen radikaalilla uudelleentulkinnalla.

– Tämä on täysin yksiselitteinen asia. EU:ssa vain ei näytä olevan haluja lähteä perussopimusten muuttamisen tielle.

Immonen katsoo, että eduskunnassa käytiin tällä viikolla raskas kamppailu Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta.

– Velka- ja tulonsiirtounioniin siirtyminen tarkoittaisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle. Tätä kehitystä en voi hyväksyä. Päätösvaltaa tulisi päinvastoin ryhtyä palauttamaan EU:lta takaisin kansallisvaltioille. Mitä lähempänä päätökset tehdään kansaa, sitä paremmin päätökset vastaavat kansan todellista tahtoa.