Home- ja kosteusvauriot riivaavat uuttakin rakennuskantaa – Kansanedustaja Rami Lehto vaatii rakennusvalvonnan tehostamista
08.02.2019 |12:24
LEHTIKUVA
Immonen: Suomessa tarvitaan lisäpanostuksia puurakentamiseen
20.02.2019 |13:54
Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen vaatii tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä hallitukselta lisätoimia puurakentamisen edistämiseksi.
Immosen mukaan Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia puurakentamisen suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä maailmassa. Lisäksi puurakentamiseen panostamalla Suomi loisi kaivattua elinvoimaisuutta talouteen; yritysten kasvua, uusien innovaatioiden syntyä, uusia vientimahdollisuuksia sekä niiden myötä työllisyyden kasvua.
– Puurakentamisen hyödyt niin kosteusongelmien ennaltaehkäisyssä kuin ympäristöystävällisyydessä ovat jo yleisesti tiedossa. Nyt on vain ryhdyttävä aktiivisiin toimenpiteisiin puurakentamisen edistämiseksi, Immonen sanoo.
Puu on ilmastoystävällinen valinta
Yhä useampi omakotitalo rakennetaan tänä päivänä puusta, kuten esimerkiksi hirrestä. Puu on järkevä rakennusmateriaali, jonka kyky siirtää kosteutta ennaltaehkäisee erilaisia sisäilmaongelmia.
Ilmaston kannalta uusiutuva puu on rakennusmateriaalina hyvin ilmastoystävällinen, sillä esimerkiksi hirsirakennusten hiilijalanjälki on pieni, ja puu sitoo hiiltä pitäen sitä poissa ilmakehästä myös hirsirakennuksen muodossa.
– Suomalaiset metsät ja korkea osaaminen mahdollistavat tuotantoprosessin toteuttamisen alusta loppuun Suomessa. Tällä mahdollistetaan myös uusien työpaikkojen syntyminen maaseudulle. Puurakentaminen on kotimaista tuotantoa parhaimmillaan, Immonen toteaa.
Ekologista asumista puhtaassa sisäilmassa
Puurakentamisen tulevaisuuden ohella Immonen on huolissaan perinnerakentamisen mahdollisuuksista, sillä luonnonmateriaalien käyttö ja massiivihirsi ovat nyt kasvava trendi, mutta osaajien eläköityessä ja säästöpaineiden keskellä perinnerakentamisen taidot voidaan helposti kadottaa, ellei laadukkaaseen koulutukseen satsata.
– Puurakentamisen edistämisellä on myönteinen rooli ekologisemman asumisen ja rakentamisen lisäämisessä sen sijaan, että tehdään sellaista ilmastopolitiikkaa, jolla ainoastaan kurjistetaan ja vaikeutetaan ihmisten arkea, Immonen sanoo.
– Puurakennusten kestävyys ja niiden tarjoama laadukas sisäilma ovat sekä ympäristön että ihmisten terveyden kannalta olennaisia ominaisuuksia.
Kiinnostus puurakentamiseen kasvaa
Kiinnostus puurakentamiseen on suurta niin muualla Euroopassa kuin Aasiassa. Yrityksiltä se vaatii investointeja ja kehityksessä mukana pysymistä, kuten jalostetumman puutavaran tuottamista.
– Yritystoiminnan laajentaminen, uudet innovaatiot ja kasvu vaativat myös erilaisia puurakentamisen ammattilaisia aina suunnittelijoista rakentajiin, mikä tulisi ottaa huomioon koulutustarjontaa ja opetussuunnitelmia laatiessa, Immonen painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Meri: Sisäilmasairaille perustuslain mukaiset oikeudet
13.06.2018 |14:32
PS:n oikeudenmukaisuuspaketti julki – sisäilmasairaille apua, vakuutuslääkärit vastuuseen, puoluetukea alas, ruoka-apuun ja eläinsuojeluun parannuksia
09.11.2018 |20:42
PS: Suomalainen metsäteollisuus ja sen työpaikat tulee turvata
02.11.2018 |13:49
Immonen: Metsien hakkuut ovat Suomessa kestävällä tasolla – ”Poliittisten päättäjien pitäisi ottaa nyt järki käteen”
27.02.2019 |11:27
Lehto: Sisäilmaongelmista kärsiviä autettava nopeammin – ”Homeloukussa olevat ylivelkaantuvat helposti”
08.02.2020 |09:17
Viikon suosituimmat
1.
Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
06.03.2026 |17:15
2.
Vantaa on varoittava esimerkki pieleen menneestä maahanmuutosta – velkaantuneen kaupungin asukkaista kohta kolmannes vieraskielisiä
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
03.03.2026 |10:38
3.
Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
07.03.2026 |13:25
4.
Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
09.03.2026 |13:07
5.
Kolumni: Yle puhuu polarisaatiosta mutta ruokkii sitä itse
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
04.03.2026 |13:01
6.
Bergbom TPS:n kohuottelusta: ”Seta ja Sofia Virta, jättäkää Veli-Matti Savinainen rauhaan”
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
09.03.2026 |13:42
7.
Päivän pointti: Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on vasemmistolle kuin pyhä huoneentaulu – mutta kaupan kassalla ja joukkoliikenteessä säännöistä voi joustaa
03.03.2026 |14:00
8.
Kolumni: Seta on totalitaarinen järjestö
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
09.03.2026 |14:01
9.
Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
05.03.2026 |18:00
10.
Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
06.03.2026 |14:50
