

LEHTIKUVA
Italia ja Ranska ajavat EU:n perussopimusten muuttamista, luopuisivat päätösten yksimielisyydestä – tarkoittaisi lisää suomalaisille yhteistä velkaa, yhteistä verotusta, uusia elvytysrahastoja
Ranska ja Italia ovat ryhtyneet ajamaan EU:n perussopimusten muuttamista. Ne haluavat luopua yksimielisistä päätöksistä.
Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Presidentti Emmanuel Macron aikoo ottaa perussopimusten avaamisen esille EU:n valtionpäämiesten kesäkuun huippukokouksessa (Yle ja der Spiegel).
Taustalla on Saksan ja Unkarin vastustus EU:n energiapakotteisiin Venäjää kohtaan. Saksa vastustaa energiapakotteita erityisesti maakaasun tuontiin Venäjältä. Se vastustaa myös raakaöljyn hintakattoa. Unkari onnistui pysäyttämään öljyn tuontikiellon ja sekin vastustaa maakaasun pakotteita (der Spiegel).
Italian pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla perussopimusten avaamista. Häntä ovat tukeneet Macron, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola. Kaikilla on taka-ajatuksena myös EU:n yhteisvastuiden lisääminen. Se tarkoittaisi lisää yhteisiä velkapapereita eli eurobondeja, yhteistä verotusta ja uusia elvytysrahastoja. Pienet jäsenmaat Suomi mukaan lukien eivät halua luopua yksimielisyyden vaatimuksesta EU:n päätöksenteossa.
EU:n perussopimusten muuttaminen olisi joka tapauksessa hidas ja vaikea prosessi. Sopimusten muuttaminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Hallitusten välinen konferenssi valmistelee perussopimusten muutoksen. Uusin perussopimus on vuonna 2007 hyväksytty Lissabonin sopimus. Aloite siihen tehtiin jo vuonna 2000. Alkuperäinen sopimus kaatui ainakin kahdessa jäsenmaassa. Vuonna 2007 hyväksytty versio oli vesitetty versio alkuperäisestä ehdotuksesta.
Suomen on syytä vastustaa yksimielisyyden vaatimuksesta luopumista. Jos näin tehtäisiin niin neljä suurta maata Saksa, Italia, Ranska ja Espanja hallitsisivat täysin EU:n päätöksentekoa. Varsinkin Ranska, Italia ja Espanja ajavat voimakkaasti EU:n yhteisvastuiden kasvattamista. Saksakin saattaa taipua ainakin osin tälle linjalle. Suomella olisi tällöin pysyvä nettomaksajan rooli EU:ssa.
HEIKKI KOSKENKYLÄ
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Perussopimukset Roberta Metsola Yksimielisyys EU:n perussopimukset Ursula von der Leyen Emmanuel Macron Lissabonin sopimus Mario Draghi Ranska Italia Espanja EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Reijonen vaatii tolkkua EU-komission energiaremonttivaatimuksiin – ”Älytön uudistus ajaisi omakotitalon omistajia vaikeuksiin”

Immonen: EU pyrkii kahmimaan itselleen lisää valtaa perussopimuksia muuttamalla – ”On kylmä tosiasia, että suuri osa suomalaisia koskevista päätöksistä tehdään Brysselissä”

Ministerit eivät taaskaan vastanneet kysymyksiin EU:n tukipaketeista ja liittovaltiokehityksestä – hallitus ei suoraan suostu estämään edes vallansiirtoa EU:lle

Giorgia Meloni voitti Italian parlamenttivaalit: ”Italialaiset voivat taas olla ylpeästi italialaisia”

EU:n elvytysrahat rikollisten liiveihin Italiassa – mafian apuna häärivät parhaat tukiasiantuntijat sekä tekoäly
Viikon suosituimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa
Ylen työntekijöiden epäasiallinen käytös työterveysvastaanotoilla on herättänyt huolta palveluntarjoajassa. Asiasta kertoo Ylen ohjelmatyöntekijöiden ammattijärjestö YOT jäsenviestissään. Järjestön mukaan tilanne voi pahimmillaan vaikuttaa työterveyslääkäreiden saatavuuteen.

Saksan liittokansleri haluaa eroon 80 prosentista Saksassa asuvista syyrialaisista – paha mieli purkautui välittömästi punavihreässä kuplassa
Saksan kristillisdemokraattinen liittokansleri Friedrich Merz ilmoitti maanantaina pyrkivänsä siihen, että noin 80 prosenttia Saksassa oleskelevista yli 900 000 syyrialaisista voisi palata kotimaahansa kolmen vuoden kuluessa. Merz teki ilmoituksen yhteisessä lehdistötilaisuudessa Syyrian siirtymävaiheen presidentin kanssa Berliinissä.

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee Facebook-kirjoituksessaan Opetushallituksen harjoittamaa islamin valkopesua. Koposen mukaan Opetushallituksen tavoitteet islamin osalta sisältävät jopa suoranaisia valheita.

Nyt tuli reaktio työterveyskohuun – Ylen hyvinvoinnin päällikkö kommentoi tilannetta
Ylen osaamisen, uudistumisen ja hyvinvoinnin päällikkö Elisa Venäläinen kommentoi nyt Suomen Uutisten esille nostamaa kohua, joka kytkeytyy Ylen työntekijöiden epäasialliseen käytökseen työterveyshuollossa.

Nämä mepit äänestivät EU-parlamentissa turvapaikkaturismin kiristämistä vastaan
EU-parlamentti äänesti viime viikolla paluuasetuksesta, joka mahdollistaa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamisen lähtö- tai kauttakulkumaan sijasta kolmanteen maahan, jonka kanssa on tehty kahdenvälinen tai EU-tason sopimus palautuskeskuksesta.

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista
Kokoomusnaiset tyrmistyivät sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esityksestä säätää järjestöpomoille palkkakatto. Se uhkaa horjuttaa maan tapaa, jossa poliittinen eliitti on hallinnut veronmaksajien rahoilla pyöriviä järjestöjä.

Jopa 1,57 miljardia Suomesta ulkomaille: Maahanmuuttajien rahalähetykset kasvussa, epäviralliset siirrot jäävät piiloon
Maahanmuuttajien rahalähetykset kotimaihinsa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tilastot kertovat tosin vain osan totuudesta, sillä epävirallisia kanavia pitkin kulkeva valuutta jää virallisten lukujen ulkopuolelle. Romahtaneessa valtiossa siirtorahalla voi olla ratkaiseva merkitys arjen selviämistaistelussa.

Kansanedustaja Eveliina Heinäluoma omistaa useita Hitas-asuntoja – samaan aikaan SDP vaatii omistuksille rajoituksia
Sosialidemokraattien kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma omistaa kolme hintasäänneltyä Hitas-asuntoa Helsingissä. Samaan aikaan SDP ajaa usean Hitas-asunnon omistusrajoituksia.

Teemu Keskisarja: ”Antirasistinen teollisuus syntyi vaurastumisen myötä”
Suvaitsevaisuuden ja antirasismin edistämisestä on tullut Suomeen oma teollisuudenhaaransa, jota enimmäkseen julkinen sektori rahoittaa.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas menetti Facebook-tilinsä – epäilee poliittista motiivia
Perussuomalaisten poliitikko Aki Mäkipernaa kertoo, että Facebook poisti hänen tilinsä viime viikonloppuna. Hän arvioi, että taustalla voi olla poliittisesti motivoituneita ilmoituksia.
Uusimmat

Ylen työntekijöiden käytös työterveysvastaanotoilla kuohuttaa

Koponen: Miksi Opetushallitus valkopesee islamia?
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









