Itäraja pysyy kiinni – sisäministeri Rantanen: ”Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla”

Valtioneuvosto on päättänyt, että Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat pysyvät edelleen suljettuina 14.4.2024 asti. Myöskään kansainvälistä suojelua ei voi hakea Suomen ja Venäjän välisen maarajan rajanylityspaikoilla. Asiasta kertoi tänään tiedotustilaisuudessa sisäministeri Mari Rantanen.

Nyt tehty päätös jatkaa itärajan täyssulkua kahdella kuukaudella. Vallitsevassa tilanteessa tämä on välttämätöntä ja oikeasuhtaista, koska kyseessä on vakavasti kansallista turvallisuutta ja yleistä järjestystä uhkaava välineellistetyn maahantulon ilmiö. Viranomaisten tietojen perusteella on todennäköistä, että ilmiö käynnistyisi uudelleen, jos itärajalla olisi avoinna olevia rajanylityspaikkoja.

– Katsomme, että on hyvin todennäköistä, että Venäjän toiminta välineellistetyn maahantulon kanssa jatkuisi. Toisaalta haluamme viestittää sekä Venäjälle että kolmansien maiden kansalaisille, että Suomen raja ei ole auki. On aivan selvää, että Suomi ei tule tätä painostamista hyväksymään, ja näin ollen toimimme äärimmäisen määrätietoisesti ja tehokkaasti, sisäministeri Mari Rantanen kertoi tiedotustilaisuudessa.

Maastorajan ylittäminen Suomeen on laitonta

Rantasen mukaan Suomi on nyt aivan poikkeuksellisessa tilanteessa, sillä tämänkaltaista painostusta tässä mittakaavassa ei ole koskaan ennen nähty. On aivan selvää, että päättäjien niin hallituksessa kuin eduskunnassakin täytyy orientoitua siihen, ettei Suomessa olla samankaltaisessa tilanteessa kuin vielä muutama vuosi sitten, ja muunkinlaisia toimia saatetaan joutua vielä harkitsemaan.

– On syytä arvioida myös muita toimivaltuuksia, joita tässä tilanteessa saatetaan tarvita, jotta tämäntyyppiset asiat voidaan hoitaa. Samalla haluan todeta myös sen, että maastorajan ylittäminen Suomeen on laitonta emmekä sitä tietenkään kenellekään suosittele. Vahva viestimme on se, että sitä kautta ei ole syytä tulla, Rantanen sanoi.

Rajamenettely ei ole pikakäännytyslaki

Sisäministeriössä on tällä hetkellä käynnissä selvitys siitä, minkä tyyppisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ja minkä tyyppisiä lainsäädäntöinstrumentteja tarvitaan, jotta Suomen kansallinen turvallisuus voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Rantasen mukaan rajan takana odottaa satoja, jopa tuhansia henkilöitä mahdollisuutta päästä Suomeen.

– Rajamenettelylaki on menossa lausuntokierrokselle viimeistään ensi viikon aikana, mutta samaan hengenvetoon on todettava, ettei rajamenettelylaki ole tämän tilanteen ratkaisija. Siitä on todennäköisesti hyvin vähän hyötyä itärajan tilanteessa. Rajamenettelylainsäädännöstä puhuttaessa tämä termi antaa hyvin harhaanjohtavan kuvan siitä, mistä on kysymys. Rajamenettely ei ole pikakäännytyslaki eikä tältä osin käytettävissä tähän tilanteeseen, Rantanen selvitti.

EU-rahoitusta ei voi käyttää aidan rakentamiseen

Rajaesteiden rakentaminen sujuu Rantasen mukaan hyvin ottaen huomioon raja-alueen haastavan maaston. Tähän mennessä EU-rahoitusta ei ole voinut käyttää esimerkiksi aidan rakentamiseen, mutta Suomen tavoitteena on oltava se, että EU-rahoitusta voitaisiin käyttää siihenkin tarkoitukseen. Toistaiseksi Euroopan komission kanta on ollut se, että EU-rahoitteisia välineitä voidaan hyödyntää lähinnä vain valvontateknologian rakentamiseen.

Rantaselta kysyttiin myös Rajavartiolaitoksen henkilökunnan riittävyydestä, sillä ainakin sisäministeriön rajavartio-osasto on pohtinut Rajavartiolaitoksen reservin kutsumista apuun.

– Kaikkia vaihtoehtoja on syytä pohtia, varsinkin jos tilanne pitkittyy. Toistaiseksi Rajavartiolaitos on pärjännyt erinomaisen hyvin hyödyntämällä myös muiden viranomaisten apua tarvittaessa, Rantanen vastasi.