LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Uutissuomalaisen tuore USU-gallup paljastaa, että 34 prosenttia suomalaisista vähentäisi kuntien nykyistä määrää. Kuntaliiton toimitusjohtaja pitää lukua suurena, sillä liiton omat kyselyt ovat perinteisesti osoittaneet kovaa vastustusta kuntaliitoksille. Samaan aikaan parlamentaarinen työryhmä etsii ratkaisuja kuntien vaikeaan talous- ja väestötilanteeseen.
Kyselyn mukaan 39 prosenttia vastaajista pitää Suomen nykyistä 308 kunnan määrää sopivana, kun taas vain viisi prosenttia haluaa lisää kuntia. Viidennes vastaajista ei osannut sanoa kantaansa asiaan.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajista enemmistö vähentäisi kuntien määrää. Kuntien määrän vähentämistä haluavat vähiten vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan kannattajat.
Miehet suhtautuvat kuntien vähentämiseen naisia myönteisemmin.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vertaa tulosta Kuntalaistutkimukseen, jossa vain viidennes kannatti kuntaliitoksia ja yli puolet vastusti niitä. Nyt poliitikot pohtivat kuntien tulevaisuutta parlamentaarisessa työryhmässä, joka selvittää kuntien yhdistymisten lisäksi muun muassa tehtävien eriyttämistä eri kuntatyypeille.
Iro Research haastatteli tutkimusta varten tuhatta suomalaista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemen mukaan Kuntaliiton johdon nimittämiskäytäntö edustaa rämettynyttä puoluepoliittista mandaattijärjestelmää. Koska tilanne tiedetään, moni ei enää viitsi vaivautua mukaan. – Parhaat ja pätevimmät hakijat eivät edes hae Kuntaliiton johtopaikkoja, kun ne on etukäteen osoitettu tietyn puolueen jäsenkirjan omaavalle.
Perussuomalaisten esitys Kuntaliiton ylimmän johtajamäärän kaventamisesta kolmesta kahteen kaatui liiton hallituksen äänestyksessä.
Huomattava osa kunnista on taloudellisissa vaikeuksissa mutta valtiota on turha huutaa avuksi, koska ”sokea on todella huono taluttamaan toista sokeaa”. Näin luonnehti maamme nykytilaa valtiovarainministeri Riikka Purra Kuntaliiton puoluejohdon paneelissa.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
