Julkisen talouden korjaaminen maahanmuutolla ei ole ratkaisu

Eduskunta käsitteli keskiviikkona välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela antoi puheessaan kritiikkiä hallituksen velkaantumiseen pohjautuvalle talouspolitiikalle ja pohti julkisen talouden ongelmien ratkaisuksi esitetyn työperäisen maahanmuuton ongelmakohtia.

– Kriisien vuoksi on ehkä unohtunut, että Rinteen-Marinin hallituksen ohjelma oli taloudenpidon kannalta alun perinkin heikolla pohjalla, aivan kuin piikki olisi ollut auki jo heti alusta alkaen. Ohjelman ylevät tavoitteet lepäsivät 75 prosentin työllisyysasteen varassa. Työllisyysluvut näyttävätkin hyvältä, mutta ne ovat yksinään huono mittari julkisen talouden tilaa arvioitaessa, Jari Koskela huomautti puheessaan.

Koskela muistutti, että työllisyysluvuissa on paljon osa-aikatöitä ja että työpaikat ovat syntyneet pitkälti julkiselle sektorille.

– Kaikki työ on tietysti parempaa kuin ei mitään, mutta talouden kannalta oleellista on saada työpaikkoja nimenomaan yksityiselle sektorille. Yksityisen puolen toimintaedellytyksiä hallitus on kuitenkin monin tavoin vaikeuttanut esimerkiksi yritysten kustannuskilpailukykyä murentamalla ja ilmastopolitiikalla, joka on myös ajanut toimivia aloja Suomessa alas ja siirtänyt tuotantoa halvempiin maihin, Koskela totesi.

Ruotsi vaarallinen esimerkki

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet ja myös monet yritysjohtajat pitävät työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuna Suomen julkisen talouden ongelmiin. Perussuomalaiset muistuttaa, että työperäinen maahanmuutto suuntautuu pitkälti matalapalkka-aloille, jolloin palkkaa joudutaan täydentämään sosiaalituilla.

Jopa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron ”Uudistuva ja kestävä Suomi” työperäistä maahanmuuttoa koskevassa taustamuistiossa on huomioitu, että suuremman työperäisen maahanmuuttomäärän kääntöpuolena on odotuksia matalampi julkisen talouden hyöty.

– Työperäisen maahanmuuton suhteen olisi otettava oppia Ruotsista, jossa työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta on poistettu. Tämä toimenpide ei tuonut helpotusta työvoimapulaan. Sen sijaan työvoimaa tuli aloille, joilla muutenkin oli työvoimasta ylitarjontaa. Lisäksi seurauksena oli työlupien kaupittelua, kiskontaa, väärinkäytöksiä ja suoranaista ihmiskauppaa sekä tietysti segregaatiota, Koskela varoitti puheessaan.

Ikäsyrjintä pois työmarkkinoilta

Koskela muistutti myös, että vastaavat väärinkäytökset eivät ole Suomessakaan vieraita, vaikka maahanmuuttomäärät ovat paljon Ruotsia pienempiä.

– On totta, että väestömme vanhenee ja tekijöitä tarvitaan. Mutta jos esittää isoja määriä työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi, olisi myös esitettävä, miten vältämme Ruotsissa nähdyt ongelmat ja miten iso määrä tulijoita saadaan aidosti kotoutettua maahan, Koskela sanoi heittäen pallon muille puolueille.

Yhtenä ratkaisuna julkisen talouden ongelmiin Koskela pohti esimerkiksi yli 55-vuotiaiden parempaa työllistämistä. Eläketurvakeskuksen työnantajatutkimuksen mukaan myös työnantajilla on halukkuutta palkata yli 55-vuotiaita.

– Yli 50-vuotiailla on valtava työvoimapotentiaali jo siitäkin syystä, että heillä on vuosikymmeniä kokemusta työelämästä. Suomessa on ollut sitkeä käsitys siitä, että yli 50-vuotiaat eivät olisi työmarkkinoilla haluttua kansanosaa. Heillä on vähintään 10-15 vuoden työura vielä jäljellä. Tätä potentiaalia pitäisi hyödyntää enemmänkin, Koskela sanoi.