KOMMENTTI | Helsingin Sanomat julkaisi maanantaina jutun, jossa toimittaja Lauri Nurmi yrittää loata Jussi Halla-ahoa juutalaisvastaisuuden raskaalla leimalla. Nurmen kirjassaan esittämät syytökset ovat suoranaista valehtelua. Nurmi on poiminut ainoastaan omaa kantaansa tukevia virkkeenpätkiä, ja jättänyt Halla-ahon tekstikokonaisuudet ja julkiset kannanotot kokonaan huomiotta.

Seuraavassa Nurmen perustelut asiakohdittain:

Nurmen perustelu: ”Juutalaisuus väkivaltainen uskonto”?

HS: ”Toisaalta [Nurmen] kirjassa perustellaan Halla-ahon juutalaisvastaisuutta myös hänen omilla kirjoituksillaan, joita hän julkaisi Scripta-blogissaan. Hän muun muassa sanoi islamin ja juutalaisuuden olevan ’opillisesti väkivaltaisia, despoottisia ja patriarkaalisia uskontoja'”.

Nurmen väite on suoranaista harhaanjohtamista. Halla-ahon kirjoitus ei esitä juutalaisuutta väkivaltaisena, päinvastoin:

”Myös muslimimaailmassa on järjen ääniä. Ihmiskasvoinen islam on mahdollinen siinä, missä ihmiskasvoinen kristinusko tai juutalaisuuskin, mutta sellaisen läpimurto edellyttää samanlaista uskonnollista kuohitsemista tai isoloimista, jonka kristinusko ja juutalaisuus ovat käyneet läpi. Islam ja juutalaisuus ovat opillisesti väkivaltaisia, despoottisia ja patriarkaalisia uskontoja. Myös kristinuskon oppi on konservatiivinen, mutta Jeesus ja Uusi Testamentti toivat siihen armon ja suvaitsevaisuuden elementtejä, jotka ovat juutalaisuudelle ja islamille tyystin vieraita. Ainoa tapa sovittaa islam tai juutalaisuus liberaalin, individualistisen yhteiskunnan vaatimuksiin on tyhjentää ne opillisesta sisällöstä, ts. jättää jäljelle pelkkä ritualistinen kuori, tai vaihtoehtoisesti eristää ne ihmisen pään sisällä omaan lokeroonsa, joka avataan vain sunnuntaisin tai rukoushetken yhteydessä, ts. katkaista uskonnollisen opin yhteys arkipäivän elämään. Juutalaiset, samoin kuin vaikkapa tataarit ja suuri osa turkkilaisista, ovat onnistuneet lokeroinnissa erittäin hyvin. Sekulaaria kristinuskoa kuvaa kenties parhaiten kuohinta. Suurin osa maailman muslimeista ei tunne halua kumpaankaan prosessiin, vaan puolitoistatuhatta vuotta vanha aavikkouskonto toimii heille pilkulleen luettavana arkielämän ohjenuorana. Ei ole kovin suuri ihme, että näistä lähtökohdista on vaikea rakentaa mitään myönteistä.”

Nurmen perustelu: ”Ei kiinnosta kansanmurha”?

Lauri Nurmen keskeisen väitteen Halla-ahoa ”ei kiinnosta” juutalaisten kansanmurha. Tämäkään ei pidä paikkaansa.

Halla-aho kirjoitus kuuluu näin: ”Juutalaisten joukkomurha kiinnostaa minua historiallisena kuriositeettina yhtä paljon tai yhtä vähän kuin armenialaisten kansanmurha 1917, karjalaisten ja ukrainalaisten kansanmurha 30-luvun alussa ja tshetsheenien kansanmurha 1945 sekä alkaen vuodesta 1996. Mielestäni en ole yhtään perverssi. Mielestäni ne ovat perverssejä, jotka pitävät juutalaisen henkeä arvokkaampana kuin jonkun muun henkeä.”

Halla-ahon koko teksti on luettavissa täältä.

Kuten yksityishenkilö Twitterissä toteaa, Halla-aho puhuu samanarvoisuuden puolesta. Yksityishenkilö jatkaa: Onko joku tuosta eri mieltä? Onko juutalaisvihaa olla pitämättä juutalaisten henkeä arvokkaampana kuin muiden kansanmurhien uhrien? Jos on, niin onneksi olkoon: olet rasisti. Tämäkö on sitä faktapohjaista asiallista journalismia, mitä HS mainostaa?

Nurmen perustelu: ”holo-hölinä”?

Lauri Nurmi väittää, että Halla-ahon käyttämä termi ”holo-hölinä” olisi merkki juutalaisvastaisuudesta. Ei ole. Jälleen kerran, yhteen irtileikattuun sanaan tuijottaminen ei anna kokonaiskuvaa.

Halla-ahon tekstin loppuosa kuuluu seuraavasti:

”Holokaustin takautuva vastustaminen on tietysti kivempaa ja helpompaa kuin mihinkään käynnissä olevaan puuttuminen. Saksalaisia on kiva syytellä, koska cosi fan tutti. Armenialaiset eivät kiinnosta ketään, koska armenialaiset eivät omista Hollywoodia ja Yhdysvaltain mediaa. Ukrainalaiset, karjalaiset ja tshetsheenit eivät ole hyviä uhreja, koska murhaajana oli Venäjä, eikä läntistä Eurooppaa tätä nykyä hallitseva 60-70-lukulainen kommunistikaarti ala vanhalle isännälleen kiukutella. Holokaust ja saksalaiset ovat yksinkertaiselle ihmiselle olkinukke, johon puretaan pahaa mieltä, koska a) kohde ei pane vastaan ja b) tulee hyvä omatunto, kun kokee tekevänsä edes jotain.

On mielenkiintoista nähdä, mihin tämä viime vuosina kiihtynyt holo-hölinä vielä johtaa. Ajan virrasta, lukemattomien joukkomurhien joukosta, on poimittu yksi, joka näyttää olevan tänään yhtä ajankohtainen kuin se oli vuonna 1945. Onko niin, että vielä vuonna 2104 maailman johtajat kokoontuvat Ruotsiin pohtimaan holokaustia? Entä 2204? 3004? Miten paljon pitää vettä virrata Jordanissa ennen kuin vanhojen luukasojen kaiveleminen alkaa muidenkin kuin minun silmissä näyttää tyhmältä?

Holo-hölöttäjät sanovat, että joka unohtaa historian, on tuomittu toistamaan se. Minun mielestäni taas ihmiskunta ei pysty puuttumaan käynnissä oleviin kansanmurhiin, koska se takertuu kauan sitten tapahtuneeseen kansanmurhaan. Käynnissä olevia kansanmurhia ei voi tuomita asiaankuuluvalla tavalla, koska sehän on holokaustin vähättelyä se. Kukapa olisi valistuksen aikakauden alkaessa uskonut, että 2000-luvun Euroopassa on voimassa lakeja, jotka määrittelevät rikolliseksi teoksi tietyn historiallisen tapahtuman epäilemisen tai sen merkityksen vähättelemisen? Vielä tällä hetkellä Saksa ja Ruotsi muodostavat tässä suhteessa oman friikkikategoriansa, mutta en lainkaan epäile, ettemmekö mekin olisi menossa samaa tietä. Ihminen saa olla haluamaansa mieltä siitä, onko Maa litteä vai pyöreä, tai siitä, olemmeko me evoluution vai luomisen tulosta, mutta hän tekee rikoksen, ellei anna yksittäiselle historian tapahtumalle sille laissa säädettyä merkitystä. 1300-luvun espanjalainen inkvisitio olisi iloinen, jos näkisi.”

Nurmen käyttämä taktiikka tunnetaan nimellä cherry picking – kirsikoiden poiminta. Hän ottaa vain varkoitukseensa sopivat sananpätkät ja jättää kaiken muun huomiotta.

Nurmen perustelu: Sisun kirjalista, linkki tutun sivuille?

Kirsikanpoiminnan lisäksi Nurmi tuputtaa lukijoille ajatusta, että itsenäisenä ajattelijana tunnettu Halla-aho olisi omaksunut muiden mahdollisia mielipiteitä. Nurmi on löytänyt 15 vuoden takaa Suomen Sisu -yhdistyksen kirjallisuuspiirin kirjalistan, johon kuuluu hänen mielestään kyseenalaista kirjallisuutta. Nurmi ei edes yritä väittää, että Halla-aholla olisi mitään tekemistä listan kanssa. Syyllisyys haetaan Sisun jäsenyyden kautta. Samoin Nurmi väittää, että Halla-ahon nettisivujen linkki hänen tuttunsa sivustolle tarkoittaisi kaiken erittäin laajalta sivustolta löytyvän varauksetonta hyväksyntää. Sitä, että Halla-aho poisti myöhemmin linkin, ei Nurmi tietenkään mainitse.

Nurmi jättää mainitsematta päinvastaiset havainnot

Nurmi on kirjaansa varten penkonut Halla-ahon vanhoja blogeja, peruskoulun päättötodistuksia ja haastatellut nimetöntä kaunaista sukulaista. Hän ei ole näytä laittaneen minkäänlaista painoa Halla-ahon europarlamentissa pitämille, juutalaisten heikkenevää asemaa koskeville puheille.

Esimerkiksi tällaisille:

www.youtube.com/watch?v=8fs1cSrtL7U

Halla-aho puhuu Europarlamentissa 14.10.2015

Lopputulos

Lauri Nurmi antaa tahallaan väärää kuvaa Halla-ahosta. Hän poimii pitkistä teksteistä mieleisensä sanat, ja kääntää tekstien varsinaisen sanoman päälaelleen. Väärän kuvan antaminen on valehtelua. Lauri Nurmi on siis valehtelija.

Tällaista asiaa en sano mielelläni, mutta Nurmen tapauksessa ei ole kyse ensimmäisestä kerrasta. Nurmi näki PS:n 2019 vaalivideossa omiaan, ja raportoi omista luuloistaan totuutena. Toimittaja valehteli tarkoituksella vaalien alla, ja hän valehtelee jälleen.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö moitti toimittaja Nurmea 2018 erittäin rankoin sanakääntein. Myös silloin oli kyse auktorisoimattomasta elämäkerrasta. Niinistö oli pakotettu toteamaan: ”Jonkun verran ihmettelen, kenestä se elämäkerta on”. ”Melkein tekisi mieli suositella ammatinvaihtoa”, Niinistö totesi Nurmelle.

Perättömyyksiä silloin, perättömyyksiä taas.

Nurmi leimaa Halla-ahoa täysin kestämättömällä tavalla edistääkseen oman kirjansa myyntiä.

Muiden ihmisten tarkoituksellinen tahriminen oman edun tavoittelun vuoksi on halpamaista.

HS toistaa lokaväitteet niitä tarkistamatta.

Nurmen kirjaa jakelee punavihreä Into-kustantamo, ja taustalla häärii Pekka Haaviston (vihr.) kampanjavastaava. Kun kävin hakemassa kirjan mediakappaletta julkaisua edeltävänä päivänä Into-kustantamon Kalevankadun toimipisteestä, kuulin henkilökunnalta, että Riikka Kämppi oli tehnyt listan toimittajista, joille kirjaa etukäteen embargon alla jaetaan.

Lopuksi:

Nurmen kirjoittama ”Halla-ahon elämäkerta” ei anna oikeaa kuvaa kohteestaan. Jos haluaa saada käsityksen siitä, mitä Halla-aho tarkoittaa, on järkevintä kuunnella tai lukea tämän mielipiteitä itse. Ilman median tai punavihreiden mediapajojen tahallaan vääristeleviä välikäsiä.


Lisäys 20.10.2020 klo 20.19: Sauli Niinistöä koskeva osuus. Korjattu videolinkki 21.10.2020.

MATIAS TURKKILA