Halla-aho ottaa myös kantaa suvaitsevaiston eiliseen ylenmääräiseen riesuamiseen. Itseään häpäisivät erityisen tarmokkaasti Helsingin Sanomat sekä Helsinki Calling -mielenosoituksen osallistujat. Jälkimmäisessä toivotettiin uutterasti vähemmän kohteliasta f*ck-you:ta Donald Trumpille.
Kun Venäjän suurlähetystöllä osoitettiin tuoreeltaan mieltä Krimin miehitystä vastaan keväällä 2014, paikalla ei oman havaintoni mukaan ollut muita medioita kuin Suomen Uutiset eikä muita poliitikkoja kuin minä. Kansalaisjärjestötkin olivat harvassa.
Putinin arvostelu alkoi kiinnostaa parempia piirejä vasta, kun hänet alettiin kokea käyttökelpoiseksi työkaluksi kansallismielisiä liikkeitä vastaan. Maahanmuuton arvosteleminen, EU:n arvosteleminen, minkä tahansa tabun arvosteleminen on nykyään “juuri sitä, mitä Putin haluaisi”. Kuitenkin Putinin ja yleensäkin Venäjän hallinnon toimintaa analysoidaan ja kritisoidaan Suomen mediassa hyvin laiskasti, PAITSI jos saadaan rakennettua joku outo kytkentä Putinin ja kansallismielisten liikkeiden välille.
Mielenkiintoista on sekin, että vaikka meillä on runsaasti erittäin Venäjä-mielisiä entisiä ja nykyisiä poliitikkoja, kuten Tarja Halonen, Erkki Tuomioja ja Paavo Lipponen, heille ei tästä juuri huomautella. Ehkä putinismin saa anteeksi, jos muistaa samalla ankarasti haukkua perussuomalaisia.”
Hesarin kampanja oudoksuttaa
Puheenjohtaja Halla-aho kummeksuu niin ikään HS:n propagandatempausta, jossa Helsinginniemen mainostauluihin kylvettiin satamäärin erilaisia englannin- ja venäjänkielisiä julisteita. Erityisen näkyvästi oli esillä teksti: “Mr President, welcome to the land of free press” (suom: “Herra presidentti, tervetuloa maahan, jossa on vapaa media”). Lukijalle ei ole selvää, millä tavalla Yhdysvalloissa ei olisi vapaata mediaa.
